Ḥet
Ḥet (myös chet, khet, het) on heprealaisen, foinikialaisen ja aramealaisen kirjaimiston kahdeksas kirjain. Se on kreikkalaisen eetan, latinalaisen H:n ja kyrillisen И:n edeltäjä.
Ḥet on alun perin ääntynyt joko soinnittomana faryngaalisena frikatiivina (foneettisessa merkinnässä /ħ/) tai soinnittomana velaarisena frikatiivina (foneettisessa merkinnässä /x/). Kreikkalaiseen ja kyrilliseen kirjaimistoon periytyessään ḥetistä tuli vokaalin merkki, kun taas latinalaisessa aakkostossa se on säilynyt konsonanttina. Kirjaimen nimi tulee aitaa tarkoittavasta sanasta.
Ḥet hepreassa
Nykyhepreassa ḥet ääntyy tavallisesti soinnittomana velaarisena frikatiivina /x/ eli k:n ja h:n välimuotona, samaan tapaan kuin saksan kirjainyhdistelmä 'ch' esimerkiksi sanassa ich. H-kirjain on ḥetille vain suuntaa antava vastine, ja kirjain voidaankin translitteroida latinalaiseen aakkostoon useilla tavoilla. Tavallisimmin käytettyjä ovat kirjainyhdistelmät ch ja kh, ḥ (h jonka alla on piste) ja hatullinen (caron) h-kirjain.
Ḥet on yksi niistä viidestä heprean kirjaimesta, jotka eivät voi kahdentua eli niiden sisässä ei voi olla dageš-pistettä. Heprealaisessa numerojärjestelmässä ḥetillä on lukuarvo kahdeksan.
Esimerkkejä: