Žemaičių Naumiestis
Žemaičių Naumiestis on kauppala Länsi-Liettuassa, Klaipėdan läänissä, Šilutėn kunnallispiirissä, lähellä Itämeren rannikkoa ja Venäjän (Kaliningradin alue) rajaa. Vuonna 2001 kauppalassa asui 1716 asukasta.[1] Kauppalan läpi virtaavat joet Šustis, Šelmuo ja Lendra.
| Žemaičių Naumiestis | |
|---|---|
 Žemaičių Naumiestisin keskustaa. |
|
 vaakuna |
|
  Žemaičių Naumiestis |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Liettua |
| Lääni | Klaipėda |
| Kunnallispiiri | Šilutėn kunnallispiiri |
| Väkiluku (2001) | 1 716[1] |
Historiallisesti ennen ensimmäistä maailmansotaa Žemaičių Naumiestis sijaitsi useita vuosisatoja Preussin rajaseudulla. Kauppalan väestö oli hyvin monenkirjavaa. Liettualaisten lisäksi Žemaičių Naumiestisissa asui muiden muassa juutalaisia, saksalaisia ja venäläisiä. Toisen maailmansodan jälkeen väestö koostui pääasiassa pelkästään liettualaisista. Žemaičių Naumiestisisin monikulttuurinen menneisyys näkyy yhä kauppalan arkkitehtuurissa; kauppalassa on katolinen kirkko (rakennettu 1782), luterilainen kirkko (rakennettu 1842) ja synagoga (rakennettu 1816).
Nimi
Kauppala tunnettiin pitkään liettuaksi nimellä Naumiestis. Puolan kielen vastine oli Nowe Miasto. Jiddišinkielinen nimi oli Neishtot Sugint viitaten lähellä sijainneeseen Sugintin kartanoon. Venäjän keisarikunnan aikana vuonna 1884 kauppala sai uuden nimen Aleksandrovsk, joka säilyi Žemaičių Naumiestisin virallisena nimenä vuoteen 1918. 1920-luvulla kauppala tunnettiin nimillä Tauragės Naumiestis (liettuaksi) ja Neishtot Tavrik (jiddišiksi) viitaten lähellä sijaitsevaan Tauragėn kaupunkiin. Kauppalan nykyinen nimi Žemaičių Naumiestis otettiin käyttöön 1930-luvulla.
Historia
Saksalaisen ritarikunnan suurmestarin Winrich von Kniproden on väitetty perustaneen alun perin Žemaičių Naumiestisin asutuskeskuksen 1300-luvulla. Kauppala sai kauppaoikeudet vuonna 1750.
Vuonna 1779 Puola-Liettuan kuningas Stanislaus II Poniatowski vuokrasi kauppalan aatelismies Mykolas Rionikerisille 50 vuodeksi. Rionikeris majoitti kauppalaan käsityöläisiä, ja hän toimi katolisen Pyhän Mikaelin kirkon rakennuttajana. Naumiestis sai Magdeburgin kaupunginoikeudet vuonna 1792. Puolan kolmannessa jaossa kaupunki siirtyi Venäjän keisarikunnan hallintaan kuuluen ensin Vilnan kuvernementtiin ja myöhemmin Kaunasin kuvernementtiin.
Vuodesta 1795 alkaen Naumiestisista kolme kilometriä sijainnut Preussin ja Venäjän väliselle raja-alueelle rakennettiin useita linnoituksia. Naumiestis tunnettiin tuohon aikana tärkeänä kauppapaikkana, ja kaupungissa järjestettiin markkinat kahdesti viikossa.
Kaupunki kasvoi merkittävästi 1850-luvulta lähtien pääasiassa johtuen kasvaneesta kaupankäynnistä raja-alueen molemmin puolin. Vuonna 1860 kaupungin väkiluku oli 1600 asukasta, joista suurin osa oli juutalaisia. Vuonna 1897 asukasluku oli 2445 asukasta, joista 59 % oli juutalaisia. Naumiestisissa oli useita kauppoja, majataloja, kolme myllyä ja kolme työpajaa.
Naumiestis oli merkittävässä asemassa vuosina 1863-64 Liettuan lehdistökiellon aikana, koska kaupunki oli tärkeä väylä liettualaisen kirjallisuuden salakuljettajille. Ensimmäisen maailmansodan aikana monet kaupungin rakennukset paloivat. Vuosina 1916-18 Naumiestis oli muun Liettuan tavoin Saksan armeijan miehittämänä. Liettuan itsenäistymisen jälkeen Naumiestisista tuli osa Liettuaa.
Puna-armeija miehitti Žemaičių Naumiestisin kesällä 1940 ja samana vuonna Liettua liitettiin osaksi Neuvostoliittoa. Kaupungin saksalaiset lähtivät kaupungista maaliskuussa 1941. 14. kesäkuuta samana vuonna kaupungin asukkaita karkotettiin Siperiaan. Viikkoa myöhemmin, 22. kesäkuuta, Wehrmacht miehitti kaupungin tulitaistelujen jälkeen. Kaupungin juutalaiset kerättiin yhteen. Osa heistä ammuttiin ja osa lähetettiin ghettoihin tai keskitysleireille. Useita juutalaisia myös pikateloitettiin ampumalla kesän aikana. Veritekojen toteuttajina olivat Werner Scheun johtamat SS-joukot ja liettualaiset poliisit. Saksan miehityksen aikana osa kaupungista paenneista saksalaisista palasi takaisin. Puna-armeija valtasi kaupungin takaisin maailmansodan loppuvaiheessa, ja Žemaičių Naumiestis liitettiin takaisin Neuvostoliittoon.
Liettuan itsenäistyttyä 1991 kaupungista tuli taas osa Liettuaa. Nykyään Žemaičių Naumiestis on hallinnollisesti kauppala (miestelis) kaupungin (miestas) sijaan.
Kuvagalleria
Žemaičių Naumiestisin keskustaa.
Katolinen kirkko.
Luterilainen kirkko.
Aiheesta muualla
- Kauppalan sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (liettuaksi)
| Kunnat |
Klaipėdan kaupunkikunta • Klaipėdan kunnallispiiri • Kretingan kunnallispiiri • Neringan kunta • Palangan kaupunkikunta • Šilutėn kunnallispiiri • Skuodasin kunnallispiiri |
|---|---|
| Kaupungit |
Klaipėda • Gargždai • Priekulė • Kretinga • Salantai • Palanga • Šilutė • Skuodas |
| Kauppalat |
Vėžaičiai • Dovilai • Kretingalė • Veiviržėnai • Endriejavas • Plikiai • Judrėnai • Darbėnai • Kartena • Grūšlaukė • Švėkšna • Žemaičių Naumiestis • Rusnė • Vainutas • Mosėdis Ylakiai • Lenkimai • Barstyčiai |
| Kylät |
Agluonėnai • Dercekliai • Dreverna • Vydmantai • Kūlupėnai • Padvariai • Kretingsodis • Kurmaičiai • Nida • Juodkrantė • Preila • Traksėdžiai • Juknaičiai • Macikai • Saugos • Pagryniai • Daukšiai • Notėnai • Šaukliai • Šatės • Mažieji Rūšupiai |