Šugnanin kieli

Šugnanin kieli (šugnaniksi xuγ̌nůn ziv) on Pamirin ylängöllä puhuttava iranilainen kieli.

Suurin osa puhujista asuu Tadžikistaniin kuuluvan Vuoristo-Badahšanin autonomisen alueen Šugnanin piirissä, joka käsittää osan Pandžjoen oikeasta rannasta sekä Gund- ja Šahdara-jokien laaksot. Rušanin piirin Badžuvdarin laaksossa asuvat samannimisen murteen puhujat. Šugnanin puhujia asuu myös Afganistaniin kuuluvalla Pandžin vasemmalla rannalla sekä Faizabadin ja Kabulin kaupungeissa. Tadžikistanissa kielen puhujamääräksi on arvioitu vuoden 1999 väestönlaskennan perustella yli 90 000 henkeä.

Šugnan kuuluu šugnanilais-rušanilaisiin kieliin, jotka yhdessä jazguljamin kanssa muodostavat itäiranilaisten kielten pohjoispamirilaisen ryhmän. Pamirin muiden iranilaisten kielten kanssa se luetaan myös pamirilaisten kielten ryhmään.

Kieli toimii šugnanilaisten sekä alueen pääkaupungissa Horogissa asuvien muiden pamirilaisten kansojen kommunikaatiovälineenä. 1930-luvulla luotiin latinalaiseen kirjaimistoon perustunut aakkosto, jolla julkaistiin joukko oppikirjoja. Kirjakielen käyttö lopetettiin vuosikymmenen lopussa, ja siitä lähtien šugnania pidettiin tadžikin kielen murteena. Vuonna 1989 hyväksytty Tadžikistanin kielilaki tunnusti šugnanin kielen aseman ja loi edellytykset sen kehittämiselle. Samana vuonna laadittiin lisämerkein täydennetty kyrillinen kirjaimisto. Nykyään šugnania käytetään radiossa ja televisiossa, lehdistössä ja teatterissa. Kouluopetuksen ja viranomaisten kielenä on tadžikki.[1]