Širvan

Širvan on historiallinen alue Azerbaidžanin pohjoisosassa Kurajoen ja Kaspianmeren välillä.[1] Sen maantieteellinen nimitys on Širvanin tasanko tai aro.[2]

Taka-Kaukasia 1000–1100-luvuilla. Širvan esiintyy kartalla muodossa Sharvan.

Sassanidien aikana 200–600-luvuilla Širvan kuului Kaukasian Albaniaan. Arabit valtasivat sen vuonna 654. Vuosina 799–1538 aluetta hallitsi Širvan-šaahien dynastia, jonka pääkaupunkina toimi Şamaxı. Tärkeimpiä elinkeinoja olivat maanviljely, silkin ja kankaiden tuotanto sekä kaupankäynti. Vuonna 1538 Širvanista tuli persialaisen safavidien valtakunnan maakunta.[1]

Vuodesta 1748 lähtien alue muodosti Širvanin kaanikunnan, joka liitettiin Venäjään vuonna 1805. Venäläiset lakkauttivat kaanikunnan vuonna 1820 ja muodostivat sen alueesta Širvanin provinssin, joka vuonna 1840 liitettiin Kaspian alueeseen, vuonna 1846 Şamaxın ja vuonna 1859 Bakun lääneihin.[2]

Länsimaissa Širvan on tunnettu siellä valmistetusta itämaisesta mattotyypistä.

Lähteet
  1. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29, s. 411. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
  2. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29, s. 411. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.