Şamaxı

Şamaxı (ven. Шемаха́, Šemaha) on kaupunki Azerbaidžanissa. Se sijaitsee Kaukasuksen pääjonon kaakkoisella reuna-alueella 122 kilometriä Bakusta länteen.[1] Kaupunki on Şamaxın piirin keskus. Sen kautta kulkee Bakusta Tbilisiin johtava M1-valtatie. Asukkaita on 31 700 henkeä (vuonna 2010).[2]

Şamaxı
Şamaxı. Engelbert Kämpferin 1700-luvulla julkaistu kaiverrus.
Şamaxı. Engelbert Kämpferin 1700-luvulla julkaistu kaiverrus.
vaakuna
vaakuna

Şamaxı

Koordinaatit: 40°37′49″N, 48°38′29″E

Valtio  Azerbaidžan
Piiri Şamaxı
Väkiluku (2010) 38 500









Şamaxı on yksi Azerbaidžanin vanhimmista kaupungeista. 800–1500-luvuilla se oli Širvan-šaahien valtakunnan pääkaupunki sekä merkittävä kaupan, käsityöammattien, arkkitehtuurin ja taiteen keskus. Mongolit valloittivat ja hävittivät kaupungin vuonna 1222. 1700-luvun puolivälissä siitä tuli Širvanin (Şamaxın) kaanikunnan pääkaupunki. Vuonna 1805 alue liitettiin Venäjään.[1]

Vuonna 1840 kaupungista tuli Kaspian alueen ja vuonna 1846 Şamaxın läänin hallinnollinen keskus. Vuoden 1859 maanjäristyksen jälkeen lääninhallinto siirrettiin Bakuun. Myöhemmin kaupunki oli Bakun lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. 1800-luvun lopussa sen asukkaista 79 % oli azereja, 18 % armenialaisia ja 3 % venäläisiä.[3]

Nykyään Şamaxı on maatalousalueen keskus. Kaupungissa toimii opettajakorkeakoulun osasto, valistusteknikumi sekä teollisuus- ja talousopisto. Lähistöllä sijaitsevat Nasir al-Din Tusille nimetty observatorio ja Pirqulun luonnonpuisto. Kaupungin muinaiset rakennukset ovat tuhoutuneet lukuisissa maanjäristyksissä. Säilyneistä nähtävyyksistä huomattavimpia ovat 700–1400-luvuilla rakennettu perjantaimoskeija ja Yeddi gümbəzin mausoleumiryhmä. Kaupungissa on kotiseutumuseo ja runoilija Sabirin kotimuseo.

Lähteet

  1. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29, s. 378. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.
  2. World Gazetteer: Azerbaijan: largest cities and towns and statistics of their population world-gazetteer.com. Viitattu 1.3.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom). Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.