İsmail Gaspıralı

İsmail Gaspıralı syntyi vuonna 1851 Venäjän keisarikunnassa Krimillä isä Mustafan ja äiti Fatman perheeseen. Hän aloitti opiskelun paikallisessa madrasassa. Sen jälkeen hän kävi sotilaskoulua ensiksi Voronežissa ja seuraavaksi Moskovassa. Siellä hän tutustui panslavismia edustaviin ajattelijoihin ja alkoi vastapainoksi kiinnostua maan turkkilaisten kansojen tulevaisuudesta. Gaspıralı opiskeli myös Ranskassa Pariisissa Sorbonnen yliopistossa ja toimi venäläisen kirjailijan Ivan Turgenevin avustajana. Hän toimi Bahtšisarain pormestarina 1874–1884.[1][2][3][4]

Vuonna 1875 Gaspıralı alkoi kirjoittaa venäjänkieliseen lehteen Tavrida, jossa hän toi esiin Venäjän islamilaisten turkkilaisten ongelmia. Vuonna 1883 hän sai luvan julkaista omaa kaksikielistä lehteä Tercümān. Lehdestä tuli vaikutusvaltaisimpia panturkkilaisuutta käsitteleviä julkaisuja. Siinä Gaspıralı käytti iskulausetta Fikerde, telde ve eshte berdemlek (’ajatuksen, kielen ja toiminnan yhteys’). Gaspıralı uskoi kaikkien turkkilaisten kansojen olevan yhtä "samaa perhettä". Hän halusi luotavan yleisen turkkilaisen kirakielen osmaninturkin pohjalta, josta olisi poistettu arabialaiset ja persialaiset lainasanat. Eri kansoilla kuitenkin käytännössä oli jo omat kielensä, eli se ei toteutunut. Gaspıralın lehti antoi kuitenkin vaikutteita monille muille ajattelijoille, jotka veivät aihetta eteenpäin.[1][5][6]

Gaspıralı kannatti opetusmenetelmien uudistamista ja perusti sitä varten koulun 1800-luvun lopulla. Hän uskoi islamilaisen koulutuksen paranevan uudella järjestelmällä nimeltä Usul-i Cedid. Kyseinen maallisempi opetusmenetelmä paljolti toimi jadidismin pohjana ja levisi moniin muihinkin oppilaitoksiin.[7][8]

Gaspıralı toimi Venäjän muslimikongressin puheenjohtajana vuonna 1905 Nižni Novgorodissa ja myöhemmin samana vuonna toisessa kongressissa Simferopolissa.[8] Gaspıralı oli vuonna 1907 mukana perustamassa liikettä Ittifak-i Muslumanlar (Muslimien liitto). Se pyrki ajamaan Venäjän muslimikansojen yhtenäisyytä.[7]

Gaspıralı tunnettiin Turkin turkkilaisittain nimellä İsmail Bey (’herra’),[2][9] ja myös nimellä Ismail Gasprinski (kyrillisesti: Исмаил Гаспринский).[3] Hänen sukunimensä tulee Mustafa-isän kotikylän nimestä.[8]

İsmail Gaspıralı kuoli vuonna 1914 Ukrainassa Bahtšisaraissa. Hänen hautajaisiinsa osallistui tuhansia ihmisiä eri puolilta Venäjää. Hänen kuolemansa huomioitiin turkkilaisten kansojen keskuudessa muuallakin. Gasprinskin Krimillä sijaitseva hauta tuhoutui sen jälkeen kun krimintataarit karkotettiin kotimaastaan vuonna 1944. He pääsivät palaamaan vuonna 1990 ja rakensivat uuden muistokiven vanhan paikalle.[2]

• Dâr’ür-Rahat Müslümanları (The Muslims live in Welfare State).
• Yekî Acâib-i Diyâr-ı İslâm (The Muslims of the Relaxed Land, One Strange Land of Islam, 1909).
• Molla Abbas’ın Avrupa Maceraları (Europe Adventures of Molla Abbas, simplified by Ercüment Dursun and Ercan Sakarya, 2002).
• Kadınlar Ülkesi (Women Country), Arslan Kız (Lion Girl), Gündoğdu (Daybreak).
• Rusya Müslümanları (The Russian Muslims, in Russian, 1881).
• Mir’ât-ı Cedîd (New Mirror, 1882).
• Avrupa Medeniyetine Bir Nazar-ı Muvazene (A Balanced Glance at European Civilization, 1885).
• Hace-i Sıbyân (Teacher of the Child, 1893).
• Atlaslı Cihannâme (Showing the World with an Atlas, 1894).
• Mekteb ve Usûl-i Cedîd Nedir (What is School and the New Style, 1894).
• Türkistan Uleması (Doctors of Muslim Theology in Turkistan, 1900).
• Nasihat-ı Tıbbiye (Medical Advice, 1901).
• Beden-i İnsan (The Human Body, 1901).
• Yunan Hükeması (Wise Men of Greece, 1901).
• Usül-i Edep (Style of Behavior, 1901).
• Memalik-i İran (The Iran State, 1901).
• Meşhur Payitahtlar (Famous Capital Cities, 1901).
• Tashih-i Akaid-i İslamiye (Correction of the Islamic Doctrines, 1901).
• Zoraki Tabib (The Compulsory Doctor, 1901).
• İki Sarayda Bir Gece (One Night at Two Palaces, 1906). [10]