ČKD

ČKD eli Českomoravská Kolben-Daněk oli yksi entisen Tšekkoslovakian ja nykyisen Tšekin tasavallan suurimmista suunnittelu- ja teollisuusyrityksistä. Se tunnetaan parhaiten Tatra T3 -raitiovaunuista, joita myytiin maailmanlaajuisesti 13 991 kappaletta.

Českomoravská Kolben-Daněk
Perustettu 1927
Perustaja Kahden yrityksen yhdistyminen
Lakkautettu 2000
Kotipaikka Praha, Tšekki
Toimiala Raitiovaunut, veturit
Tytäryhtiöt ČKD Tatra
1. marraskuuta 1927 liikkeelle lasketun Českomoravská-Kolben-Daněkin osake.
Tatra T3 -raitiovaunu Prahassa. T3 oli ČKD:n menestynein raitiovaunu, jota myytiin ja valmistettiin vuodesta 1960 vuoteen 1989 yhteensä 13 991 kappaletta.
Rīgas satiksmen Tatra T3SU:t (T3A) 51691 ja 51701 kaksinajossa linjalla 11 Mežaparksissa, Riiassa.
Rīgas satiksmen Tatra T6B5SU:t 32178 ja 32189 kaksinajossa linjalla 7 Riian keskustassa. Vaunut ovat alkuperäisiä linjakilpiä ja väritystä lukuun ottamatta.
Liepājas tramvajsin Tatra KT4D 240 Vaiņodes ielan pysäkillä, Liepājassa.
Lähes alkuperäinen Tatra KT4SU 104 ja uudistettu KT6TM 98 linjalla 2 Suur-Paalassa, Tallinnassa
ČME3-dieselveturi Mīlgrāviksessa, Riiassa.

Historia

ČKD perustettiin vuonna 1927, kun kaksi pienempää yritystä, Českomoravská-Kolben (perustettu 1896, valmisti vesivoimaloiden patoja) ja Breitfeld-Daněk (perustettu 1854, valmisti kaivos- ja ruokateollisuuden koneita) yhdistyivät.

Vuodesta 1927 vuoteen 1929 ČKD:n tuotteisiin kuului Jaroslav František Kochin suunnittelema moottoripyörä. Siinä oli nelitahtinen ja yksisylinterinen moottori ja kaksinkertainen yläpuolinen nokka-akselirakenne 500cc. Moottoripyörää myytiin BD-merkkisenä, mikä oli perua Breitfeld-Daněkista. Vuonna 1929 ČKD myi moottoripyöräliiketoimintansa Praga Hostivařille, ja uudeksi tuotemerkiksi tuli Praga. ČKD oli 1930-luvulla Tšekkoslovakian armeijan ajoneuvojen pääasiallinen toimittaja.

Tšekkoslovakian saksalaismiehityksen aikaan toisessa maailmansodassa yhtiön uudeksi nimeksi tuli BMM (Böhmisch-Mährische Maschinenfabrik AG) ja se valmisti aseita Wehrmachtille. Yhtiön kyseisen aikakauden merkittävimpiä tuotteita olivat yhtiön itse suunnittelema kevyt panssarivaunu Panzerkampfwagen 38(t) ja panssarintorjuntavaunu Jagdpanzer 38(t), joka rakennettiin Jagdpanzer 38(t):n alustalle.

Toisen maailmansodan jälkeen ČKD kansallistettiin ja siitä tuli maailman johtava raitiovaununvalmistaja. Raitiovaunut valmisti ČKD:n tytäryhtiö ČKD Tatra[1] (lyhyesti Tatra raitiovaunuista puhuttaessa, mutta erillinen ajoneuvonvalmistajasta Tatra). 1930-1950-luvuilla ČKD myös toimitti sähkölaitteita useisiin (toisen) Tatran ja Škodan valmistamiin johdinautoihin siihen asti, kunnes Škoda[2] alkoi valmistaa omat sähkölaitteensa itse. ČKD Tatra valmisti myös metrovaunuja ja dieselvetureita, joita vietiin muihin kommunistisiin maihin. Yksi esimerkki ovat tšekkiläiset T-sarjan dieselveturit, joita vietiin Neuvostoliittoon, ja ne saivat myös venäjänkielisen sarjatunnuksen "ЧМЭ" (ČME3). Sosialismin aikaan ČKD työllisti yli 50 000 henkilöä.

Vuoden 1989 jälkeen tapahtuneiden maailmanlaajuisten tauloudellis-poliittisten muutosten vuoksi yhtiö menetti monia perinteisiä markkina-alueitaan Keski- ja Itä-Euroopassa, varsinkin entisen Neuvostoliiton alueella. Vuonna 1994 Tšekin hallitus yksityisti ČKD:n ja siitä tuli hallintayhtiö. Yhtiö ei kuitenkaan menestynyt, vaan vuonna 1998 ČKD-hallintayhtiö meni konkurssiin. Osa sen tytäryhtiöistä meni konkurssiin, kun taas osa palasi valtion omistukseen, koska ne olivat velkaa valtiolliselle IPB-pankille. Valtio myi yhtiön osia erikseen uusille omistajille. Näistä merkittävin oli ČKD Dopravní systémyn eli entisen ČKD Tatran (vuoteen 1997 asti) myynti Siemens Mobilityn Tšekin tytäryhtiölle Společnost kolejových vozidelille (SKV:lle). Myynti toteutui helmikuussa 2002.[3]

Tuotteet

Tavalliset raitiovaunut (T)

Nivelraitiovaunut (K, KT ja RT)

Perävaunut (B)
  • Tatra B3
  • Tatra B4
  • Tatra B6A2

Metrovaunut
  • Tatra R1

Veturit
  • BS-80 kapearaiteinen höyryveturi
  • ČME3-dieselveturi
  • T466.3-dieselveturi
  • T 434.0 -veturi
  • T 478.3 -veturi
  • T-669 -veturi

Panssarivaunut
  • Tančík vz. 33 -pienoispanssarivaunu
  • AH-IV-pienoispanssarivaunu
  • St vz 39: keskikokoinen panssarivaunu
  • LT vz. 34: kevyt panssarivaunu
  • Panzerkampfwagen 38(t): kevyt panssarivaunu

Katso myös

Lähteet
  1. Pattison, Tony: Jane's Urban Transport Systems 1999-2000, s. 409. Jane's Information Group, 1999. ISBN 0-7106-1921-9.
  2. Murray, Alan: World Trolleybus Encyclopaedia, s. 148. Trolleybooks, 2000. ISBN 0-904235-18-1.
  3. Siemens invests in Czech Republic. Tramways & Urban Transit, joulukuu 2001, s. 462. Ian Allan Publishing. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.