Üzeyir Hacıbəyov

Üzeyir Hacıbəyov (17. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1885 Ağcabədi – 23. marraskuuta 1948) oli azerbaidžanilainen säveltäjä.

Üzeyir Hacıbəyov.

Hacıbəyov syntyi Ağcabədissa lähellä Şuşaa. Hänen isänsä toimi sihteerinä kuuluisalle runoilija Xurşidbanu Natəvanille, jolta tuleva säveltäjä sai vahvoja vaikutteita. Hän oli jo lapsena musikaalisesti lahjakas, ja vuonna 1908, 22 vuoden iässä, hän sävelsi hyvin vähän varsinaista alan koulutusta saaneena täysimittaisen oopperan.

Koulutukseltaan Hacıbəyov oli opettaja; hän oli opiskellut vuosina 1899–1904 Gorin opettajainseminaarissa ja sai ensimmäisen paikkansa Hadrutista. Työskenneltyään siellä vuoden hän asettui Bakuun, jossa hän jatkoi matematiikan, maantiedon, historian, azerin, venäjän ja musiikin opetusta. Hän myös julkaisi kaupungissa turkkilais-venäläis-turkkilaisen sanakirjan (1907) sekä teoksen aritmeettisista ongelmista (1908).

Vaikka Azerbaidžanissa ja azerin kielessä tapahtui Hacıbəyovin elinaikana lukuisia muutoksia, hänen onnistui luoda varsin menestyksekäs ura säveltäjänä; tuotantoon kuuluu muiden muassa seitsemän oopperaa ja kolme musiikkikomediaa. Vuonna 1920 perustettu Bakun musiikkiakatemia on saanut lisänimen Hacıbəyovilta, ja säveltäjää pidetään azerbaidžanilaisen taidemusiikin isänä. Hän keräsi ja julkaisi useita kansanlauluja säveltäjä Müslüm Maqomayevin kanssa ja julkaisi vuonna 1945 maansa kansanmusiikin perusteista myös kirjan.

Hacıbəyov oli Bakun musiikkiakatemian professori sekä vuosina 1928–1929 ja 1939–1948 johtaja. Hän oli kahdesti edustajana Neuvostoliiton korkeimmassa neuvostossa. Hänellä oli Leninin kunniamerkki, useampi Stalin-palkinto ja vuodesta 1938 Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimi. Hän kuoli diabeteksen komplikaatioihin 63-vuotiaana. Hänen säveltämänsä on Azerbaidžanin kansallislaulu Azərbaycan marşı.[1]