Ylikulma

Ylikulma on useasta kylästä koostuva kulmakunta Perniössä, nykyisessä Salossa. Ylikulma sijaitsee Perniön itäosassa Asteljoen latvahaaroilla. Ylikulma on ollut ennen vireää seutua, mutta nykyään noin 200 asukkaan alueella ei pahemmin ole palveluita.

Ylikulma

Ylikulma

Koordinaatit: 60°14′18.1″N, 23°16′05.4″E
Valtio Suomi
Maakunta Varsinais-Suomi
Kunta Salo
Entinen kunta Perniö
Hallinto
 – Asutustyyppi kulmakunta
Väkiluku (2017) 202
Postinumero 25540 Knaapila[1]











Maantiede

Ylikulmalla ei ole selkeitä rajoja. Kulmakunnan useat kylät muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Erveläntien ja Aaljoentien risteyksessä. Kulmakunnan halki virtaa Asteljoen latvahaara, josta käytetään sen ylijuoksulla nimitystä Aaljoki. Kulmakunta on lähinnä peltomaata asutuksen rajoittuessa useille pienille mäille. Suuri drumliinimuodostuma Kavanniemennummi kohoaa kulmakunnan itäosassa ja rajaa taakseen Naarjärven ja Pehkusuon. Naarjärven laskujoki Naarjärvenoja puhkaisee muodostuman ja laskee kulmakunnan alueella Aaljokeen.[2]

Knaapilan postinumeroalueella, joka vastaa suunnilleen Ylikulman aluetta, asuu 202 ihmistä (vuonna 2017).[3]

Kylät
Perniön osuuskauppa, Ylikulma, 1959.

Ylikulman keskus on ollut Kakolan kylä, jossa kulmakunnan palvelut ovat myös sijainneet. Aivan Kakolassa vieressä ovat Haaroinen, Knaapila, Mussaari ja Öyrilä. Pohjoisempana sijaitsee Aaljoen kylä, lännempänä Suomenkylä ja etelämpänä Kontola. Öyrilä ja Mussaari sijaitsevat samalla kylämäellä Kakolan eteläpuolella. Knaapilan kylämäki on Kakolaan nähden Asteljoen vastarannalla. Knaapilaan kuuluu myös erillinen Meri-Knaapilan alue, joka sijaitsee Perniön kirkonkylästä lounaan suuntaan[4]. Haaroinen puolestaan on Kakolan pohjoispuolella Aaljoen ja Naarijärvenojan yhtymäkohdassa.

Historia

Ylikulman alueelta, etenkin Aaljoelta, on tehty kivi- ja pronssikautisia löytöjä. Alueen asutus on siirtynyt rautakaudella Perniönjoen laaksoon, eikä tuolta ajalta ole löytöjä. Vakituinen asutus on palannut Ylikulmalle vasta historiallisella ajalla.[5]

Ylikulman kylistä vanhin lienee Suomenkylä. Alue on kuulunut Perniön pitäjään, mutta liitetty Suomenkylää lukuun ottamatta Muurlan läänin veropitäjään 1500-luvulla, josta se on palannut Perniölle 1600-luvulla.[5] Mussaareen rakennettiin vuonna 1902 kansakoulu, joka lopetti toimintansa alakouluna vuonna 2012lähde?.

Palvelut

Palvelut ovat poistuneet Ylikulmalta, mutta kulmakunnasta löytyy edelleen rukoushuone ja kylätalo Yhteistalo. Perniön Ylikulman kyläyhdistys ylläpitää kylätoimintaa kulmakunnassa.[6] Naarjärven rannalla on yleinen uimaranta.[7] Kulmakunnassa toimivat Ylikulman vesiosuuskunta ja Kaukolan-Tuohitun-Ylikulman jätevesiosuuskunta, jotka ylläpitävät alueen vesi- ja jätevesijärjestelmiä.[8]

Lähteet
  1. Postinumerohaku Posti. Viitattu 1.1.2020.
  2. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2020.
  3. Asukasrakenne 2017 postinumeroalueittain Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2020. [vanhentunut linkki]
  4. Peruskartta 1:20 000. 2012 09 Ylönkylä. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1981. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 14.7.2020)
  5. Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Perniön kulttuuriympäristö ja arvot, s. 10, 190. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.
  6. Yhteistalo Perniön Ylikulman kyläyhdistys. Viitattu 1.1.2020.
  7. Uimarannat Salon kaupunki. Viitattu 1.1.2020.
  8. Salo - Tuohittu SKT Suomi. Arkistoitu 20.10.2019. Viitattu 1.1.2020.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.