Österåkerin kunta

Österåkerin kunta (ruots. Österåkers kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Åkersberga.[3]

Österåkerin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Åkersberga
Kuntakoodi 0117
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 312,37 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 48 234
 – Väestötiheys 154,4 as./km²









Åkerin kanava kunnan keskustaajamassa Åkersbergassa.
Österskärin asemarakennus Roslagsbanan-rautatiellä.

Kunnan maapinta-ala on 312,37 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 48 234 henkeä (31.12.2021).[2]

Österåkerin naapurikuntia ovat Värmdö, Vaxholm, Täby, Vallentuna ja Norrtälje. Kunta sijaitsee eteläisessä Roslagenissa.

Idässä Österåkeriin kuuluu useita suuria saaria Tukholman saariston pohjoisosasta. Näitä ovat muun muassa Ljusterö, Siarö, Vättersö, Husarö, Ingmarsö ja Särsö. Kuningas Kustaa Vaasan mahdollinen syntymäkoti Rydboholmin linna sijaitsee kunnassa ja on nykyään yksityisomistuksessa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 18,46 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Österåkerin maalaiskunta muodostettiin Österåkerin pitäjästä vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Tuolloin kunta kuului Åkers skeppslag -nimiseen hallintoalueeseen, joka vastasi kihlakuntaa. Kunnan aikaisempi asutus lähellä Åkerin kanavan suurta Garnsvikenillä menetti merkitystään, kun Roslagenin rautatie rakennettiin ja Åkersbergan rautatieasemasta tuli kunnan suurin asutuskeskus.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Österåkerin maalaiskuntaa liitettiin Östra Rydin maalaiskunta; Österåkerissa oli tuolloin 3 470 ja Östra Rydissä 670 asukasta. Vuonna 1962 tehtiin päätös toisesta valtakunnanlaajuisesta kuntauudistuksesta, joka toteutettiin asteittain. Jo vuonna 1967 Ljusterön maalaiskunta (937 asukasta) ja Roslags-Kullan maalaiskunta (360 asukasta) liitettiin Österåkeriin (9 789 asukasta ennen liitosta). Roslags-Kulla oli ennen liitosta kuulunut vuonna 1952 muodostettuun Roslags-Lännan maalaiskuntaan.

Vuonna 1974 yhdistettiin vielä Vaxholmin kunta (4 952 asukasta) ja Österåkerin kunta (19 806 asukasta). Vaxholm oli entinen kaupunki, joka ei olisi halunnut luopua itsenäisyydestään. Kuntaliitoksessa muodostettu kunta nimettiin Vaxholmiksi, mutta Åkersberga pysyi keskustaajamana. Tämä kuntaliitos ei ollut kestävä, sillä entisen Vaxholmin alue halusi erota kunnasta. Noin 5 000 asukkaan väestöpohjaa pidettiin kuitenkin liian pienenä. Ratkaisuksi tuli erottaa Bogesundslandet (196 asukasta) Östra Rydin seurakunnasta ja Resarön saari (903 asukasta) Österåkerin seurakunnasta. Vuonna 1983 nämä alueen liitettiin Vaxholmin seurakuntaan, ja yhdessä ne muodostivat uuden 6 061 asukkaan Vaxholmin kunnan. Kunnan jäljelle jääneessä osassa asukkaita oli 25 039 ja sen nimeksi otettiin uudelleen Österåker. Österåkerin ja Östra Rydin seurakunnan yhdistettiin vuonna 1952 Österåker-Östra Rydin seurakunnaksi.

Väestönkehitys
Österåkerin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 5 945
1955
  
 6 207
1960
  
 7 413
1965
  
 10 112
1970
  
 15 527
1975
  
 22 664
1980
  
 25 631
1985
  
 26 324
1990
  
 30 230
1995
  
 32 140
2000
  
 34 427
2005
  
 37 336
2010
  
 39 521
2015
  
 42 130
2020
  
 46 644
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 6 117 14,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 592 3,8
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 876 9,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 30 545 72,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 065 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 086 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 4,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 226 893 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 134 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 24,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 16,5 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,9 0,5
  jalostus 16,1 15,6
  palvelut 81,6 83,2
  tuntematon 1,3 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 9 778 19 837
  työpaikkaomavaraisuus 49,3

Taajamat

Kunnassa on 10 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 86,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 212 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Åkersberga28 033
2Skärgårdsstad1 924
3Svinninge1 636
4Rydbo582
5Hagbyhöjden479
6Solberga409
7Täljö387
8Norrö305
9Stava305
10Bammarboda249

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

  • Boda
  • Dyvik
  • Flaxenvik
  • Gottsunda
  • Härsbacka
  • Ingmarsö
  • Laggarsvik + Öran
  • Lillnäs + Björnhuvud
  • Lillström
  • Linanäs
  • Mellansjö + Dragboda
  • Mellansjö Gropgärdet
  • Nolsjö (läntinen osa)
  • Norrbacka
  • Roslags-Kulla
  • Rydbo saltsjöbad
  • Skeppsbol
  • Svavelsön
  • Sävastby + Lappdal
  • Vira bruk
  • Västernäs
  • Åsättra
  • Ättarö

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

  • Bammarboda
  • Norrö
  • Stava
  • Täljö

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Österåkerin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[19]

  • Österåker Norra (25 valtuutettua)
  • Österåker Södra (26 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Österåkerin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Vuosina 1973–1979 luvut ovat nollia, koska tuolloin Österåker oli vielä osa Vaxholmin kuntaa.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 0 0 0 12 16 15 16 13 20 12 17 18 14 18 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 0 0 0 4 2 3 2 2 2 2 2 2 2 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 0 0 0 2 5 6 5 4 3 8 5 7 5 4 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 1 1 4 4 2 2 2 2 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 1 3 2 2 2 2 2 4 4 2 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 0 0 0 14 13 13 12 17 15 17 14 10 12 9 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 0 2 1 1 1 1 3 3 2 1 2 3 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 6 3 0 2 1 2 3 7 7 8 5 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[21] 0 0 0 41 41 41 41 41 51 51 51 51 51 51 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Österåker on muiden Etelä-Roslagenin kuntien tavoin vahvasti porvarillinen. Kokoomus on hallinnut kuntaa vuodesta 1982 lukuun ottamatta vuosia 1994–1998, jolloin sosiaalidemokraateilla oli enemmistö yhdessä Kansanpuolueen kanssa.

Taajamia pienempiä paikkakuntia
  • Bolby
  • Hummelmora
  • Huvön
  • Klintsundet
  • Kårboda

Piirit
Kartta Österåkerin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Roslags-Kullan ja Ljusterön piiri (Roslags-Kulla och Ljusterö distrikt)
  • Österåker-Östra Rydin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Österåker-Östra Ryd
  • Ljusterö-Kulla

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Ljusterö (Norra Ljusterö)
  • Roslags-Kulla (Kulla)
  • Södra Ljusterö*
  • Österåker
  • Östra Ryd (Ryd)

Kirkot
  • Roslags-Kullan kirkko
    Roslags-Kullan kirkko
  • Ljusterön kirkko
    Ljusterön kirkko
  • Östra Rydin kirkko
    Östra Rydin kirkko
  • Österåkerin kirkko
    Österåkerin kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.9.2022. (ruotsiksi)
  3. Åkersberga Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.9.2022. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Tukholman läänin kunnat
    Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta
    Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta
    Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.