Örnulf Tigerstedt
Axel Örnulf Tigerstedt (29. syyskuuta 1900 Helsinki – 6. marraskuuta 1962 Strängnäs, Ruotsi) oli suomenruotsalainen runoilija ja kirjailija.
Elämä
Tigerstedtin vanhemmat olivat vuorihallituksen ylijohtajana ja valtiongeologina toiminut geologi ja dendrologi Axel Fredrik Tigerstedt ja Mary Helena Florence von Schulz. Keksijä Eric Tigerstedt oli hänen vanhempi veljensä. Örnulf Tigerstedt pääsi ylioppilaaksi 1919 ja työskenteli sitten 1920- ja 1930-luvuilla mainosalalla. Hän sai vaikutteita erityisesti saksalaisen Oswald Spenglerin ja amerikkalaisen Lothrop Stoddardin historianfilosofiasta. Tigerstedt julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Vågor vuonna 1918. Tigerstedtin oli kulttuuripessimisti, kaipasi vahvaa johtajaa ja pelkäsi Neuvostoliittoa.[1]
Tigerstdtin runokokoelmat Vid gränsen (1928) ja Block och öde (1931) edustivat vielä modernismista vaikutteita saanutta lyriikkaa. Hän toi julki äärioikeistolaisen vakaumuksensa esseekokoelmissaan Skott i överkant (1934) ja Utan örnar (1935) sekä runokokoelmassa De heliga vägarna (1933). 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa Tigerstedt toimi Det svarta gardet -nimellä tunnetun suomenruotsalaisten nuorten äärioikeistolaisten kirjailijoiden ryhmän henkisenä johtajana. Tähän ryhmään kuuluivat muun muassa Tito Colliander, Göran Stenius ja E. R. Gummerus. [2]
Örnulf Tigerstedt oli Suomen Pen-klubin johtokunnan puheenjohtajana 1933–1934 sekä Dante Alighieri -seuran varapuheenjohtaja. Tigerstedtiä luonnehdittiin tuolloin muun muassa ”fasismin ja natsismin lyyriseksi lipunkantajaksi ruotsalaisella kielialueella”.[3] 1930-luvun alussa Tigerstedt kuului kansallissosialistiseen Isänmaalliseen Kansanpuolueeseen.[4] Tigerstedt oli mukana Suomen edustajana vuonna 1942 Saksan aloitteesta perustetussa Euroopan Kirjailijaliitossa – muita tämän liiton suomalaisjäseniä olivat muun muassa Maila Talvio, Yrjö Soini, Mika Waltari, Viljo Kajava, Bertel Gripenberg ja Tito Colliander.
Sotavuosina Tigerstedt oli Valtion tiedoituslaitoksen palveluksessa ja hän julkaisi kirjoja muun muassa neuvostovakoilusta Suomessa. Sodan jälkeen Tigerstedt pakeni Ruotsiin ja monet hänen kirjoistaan joutuivat kiellettyjen kirjojen listalle.
Örnulf Tigerstedt oli naimisissa vuodesta 1934 Giulia Anita Catanin kanssa. Heillä oli yksi tytär.
Teokset
- Vågor. Söderström & Co. 1918
- Noveller. Söderström 1923
- Exercitia. Söderström 1924
- Vid gränsen. Söderström 1928
- Majoren på Brörnby ett porträtt. Söderström 1928
- Vi resa söderut. Söderström 1930
- Block och öde. Söderström 1931
- Heliga vägarna. Söderström 1933
- Skott i överkant. Söderström 1934
- Utan örnar. Söderström 1935
- 105 taistelun päivää: Suomen ja Neuvostoliiton sota talvella 1939-40, toimittanut Örnulf Tigerstedt. Itsenäisyyden liitto 1940
- Sista etappen. Söderström 1940
- I Österled en bokfilm om Svenska Frivilligkåren. Självständighetsförb. Stockholm 1940
- Huset Hackman en viburgensisk patriciersläkts öden 1790-1879. Södeström 1: Huset Hackman 1790-1849 1940, Andra delen: Huset Hackman 1849-1879 1952
- Kauppahuone Hackman erään vanhan Wiipurin kauppiassuvun vaiheet 1790-1879. Otava 1. osa 1940, 2. osa 1952
- Statspolisen slår till kampen mot sovjetspionaget i Finland 1919-1939. Fahlcrantz & Gumaelius, Stockholm 1942
- Vastavakoilu iskee. Suomen taistelu neuvostovakoilua vastaan 1919-1939. Otava 1943
- Hemliga stämplingar. 1944
- Den lycklige Jokern. Söderström 1945
- Katedralen. Söderström 1947
- Floden rinner förbi. Söderström 1948
- Det ekar under valven bilder och gestalter ur Hässelbyholms historia. Fahlcrantz & Gumælius, Stockholm 1949
- Fälld vindbrygga. Söderström 1950
- Valv och båge, valda dikter. Söderström 1951
- Den blå porten. Söderström 1953
- Fagerstabrukens historia del 4: Kavalkad. 1957
- Källorna sorlar i väster: färder i Sverige. Tomas förlag, Strängnäs 1964
Käännökset
- Mikael Ludenfot: hans ungdoms öden och äventyr i många länder intill år 1527, sanningsenligt framställda av honom själv i tio böcker / Mika Waltari. Wahlström & Widstrand, Stockholm 1983
- Mikael Hakim: nio böcker om Mikael Ludenfots eller Mikael el Hakims liv 1527-1538 sedan han bekänt sig till den ende guden och trätt i höga portens tjänst / Mika Waltari ; översättning: Örnulf Tigerstedt. Wahlström & Widstrand, Stockholm 1983, 1986
Kirjallisuutta
- Göran O:son Waltå: Poet under Black Banners. The Case of Örnulf Tigerstedt and Extreme Right-Wing Swedish Literature in Finland 1918–1944. Uppsala Universitetet 1993
Katso myös
- Tigerstedt-suku
Lähteet
- Suomen kirjailijat tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)
- Helka WebVoyage: Tigerstedtin teosten luettelo[vanhentunut linkki]
Viitteet
- George C. Schoolfield : A history of Finland's literature s. 497 (Google Books linkki)
- Uppslagsverket Finland : Örnulf Tigerstedt
- Kai Ekholm: Kielletyt kirjat 1944-1946 / tiivistelmä (Arkistoitu – Internet Archive), s. 62
- Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944, s. 48–51. Schildts, 1991. ISBN 951-50-0522-1. s. 48–51.