Örebron yliopisto

Örebron korkeakoulu perustettiin 1977, kun Sosiaalikorkeakoulu, Upsalan yliopiston paikallinen laitos, Voimistelukorkeakoulu ja esikouluopettajien seminaari lyötiin yhteen. Vuonna 1978 korkeakouluun liitettiin Örebron musiikkipedagoginen instituutti. Tuolloin Örebron korkeakoulu oli Ruotsin suurin korkeakoulu, joka ei ollut yliopisto. 1990-luvulla yliopistoon liitettiin ruokatieteen laitos Campus Grythyttanin myötä. 1995 yliopistoon liitetiin kunnallinen lääketieteellinen korkeakoulu.

Örebron korkeakoulu nostettiin yliopistoksi vuonna 1999, yhdessä Karlstadin ja Växjön korkeakoulujen kanssa. Tuolloinen pääministeri Göran Persson avasi Örebron yliopiston 6. helmikuuta 1999.[2] Perssonin hallitus päätti nostaa Växjön ja Örebron korkeakoulut yliopistoiksi Korkeakoululaitoksen ehdotuksista huolimatta, mistä hallitusta arvosteltiin suuresti.

Yliopistohallitus koostuu rehtorista, kolmesta opettajasta, kolmesta oppilaasta sekä kahdeksastahallituksen nimittämästä hallitusjäsenestä. Korkeakoululain mukaan yliopistohallituksen tehtävä on valvoa kaikkia korkeakoulun tekemisiä ja sitä, että sen tehtävät suoritetaan oikein. Hallituksen kokouksiin saavat osallistua myös ammattiyhdistysedustajat.

Yliopistohallituksen alla on yliopiston johto, johon kuuluu rehtori, varakansleri ja yliopistojohtaja. Yliopiston johdon tehtävä on toteuttaa yliopistohallituksen päätökset. Yliopistolla on kolme vararehtoria.

Yliopistolla on kolme tiedekuntaa. Jokaista tiedekuntaa johtaa dekaani yhdessä kolmeksi vuodeksi valitun tiedekuntalautakunnan kanssa. Jokaisen tiedekunnan alla on laitoksia.[4]

• Talous- luonto- ja tekniikkatieteellinen tiedekunta. Vastaa kauppakorkeakoulusta, luonnontieteellisesta laitoksesta ja ravintola- ja hotellikorkeakoulusta,
• Humanistinen ja sosiaalitieteellinen tiedekunta. Vastaa humanistisista aineista, koulutus- ja yhteiskuntatieteestä, käyttäytymis-, sosiaali- ja oikeustieteiden laitoksesta sekä musiikkikorkeakoulusta.
• Lääketieteellinen ja terveystieteellinen tiedekunta. Vastaa lääketieteellisestä laitoksesta.

Yliopistolla on kahdeksan laitosta.

• Kauppakorkeakoulu
• Humanististen tieteiden, koulutustieteen ja yhteiskuntatieteen laitos
• Terveystieteen laitos
• Käyttäytymistieteen, sosiaalitieteen ja oikeustieteen laitos
• Lääketieteen laitos
• Musiikkikorkeakoulu
• Luonnontieteen ja tekniikan laitos
• Ravintola- ja hotellikorkeakoulu

Örebron kampuksen Prisma-talo.

Örebron kampuksen Aula Nova (oikealla) ja Nova-tori.

Örebron Musiikkikorkeakoulu.

Yliopiston pääkampus sijaitsee Örebron Almbyn kaupunginosassa, noin neljä kilometria kaakkoon kaupungin keskustasta. Kampus koostuu eri rakennuksista: Porttitalo (Entréhuset), Pitkätalo (Långhuset), Tekniikkatalo (Teknikhuset), Aula Nova, Forumtalo (Forumhuset), Urheilutalo (Gymnastikhuset), Prismatalo (Prismahuset) ja Musiikkikorkeakoulu.

Kampukselle avattiin luonnontieteelle vihitty Bilbergiläinen talo (Bilbergska huset) vuonna 2008. Vuonna 2020 kampukselle rakennettiin Hubi (Hubben) ja Laboratorio (Labbet), joiden tarkoituksena on kehittää innovaatiota ja liikeajattelua.

Kampuksella sijaitsee myös yliopiston kirjasto ja oppilaskunnan talo.[5]

Grythyttanin kampuksen Ateriatalo.

Ravintola- ja hotellikorkeakoulun kampus sijaitsee Grythyttanissa, Hälleforsin kunnassa, noin seitsemänkymmentä kilometriä Örebrosta länteen. Kampus koostuu eri rakennuksista: Ateriatalo (Måltidens hus), Ydintalo (Kärnhuset) ja Terveystalo (Hälsans hus).

Kampus rakennettiin 1993, ja siihen kuuluu myös kirjasto ja laboratorioita.[6]

Campus USÖ.

Campus USÖ avattiin 2014 ja sijaitsee Örebron yliopistosairaalan yhteydessä. Kampuksella sijaitsee myös kirjasto.[7]

Örebron yliopistolla opetetaan ja tutkitaan psykologiaa, humanistisia tieteitä, oikeustiedettä, yhteiskuntatiedettä, luonnontiedettä, tekniikkaa, lääketiedettä, opetustiedettä, musiikkia ja liikuntatiedettä. Yliopistolla on 85 opetusohjelmaa ja 920 itsenäistä kurssia.

Yliopiston kaksi suosituinta koulutusohjelmaa ovat juristiohjelma ja lääkäriohjelma. Muut suositut koulutusohjelmat ovat muun muassa psykologi-, sosionomi-, kriminologi- ja opettajaohjelmat.

Örebron yliopisto on kouluttanut juristeja vuoden 2005 syksystä lähtien. Örebron juristiohjelma on ainoa Ruotsissa, johon kuuluu erityinen retoriikan opiskelu.[8]

Juristiohjelma on vuodesta 2005 lähtien ollut yliopiston suosituin koulutusohjelma. Syksynä 2023 hakijoita oli noin 4 100, ja ohjelma oli viidenneksi suosituin juristiohjelma Ruotsissa.[9]

Örebron yliopisto on kouluttanut lääkäreitä vuoden 2011 keväästä lähtien. Koulutus järjestetään yhteistyössä Örebron yliopistosairaalan kanssa.[10]

Lääkäriohjelma on yliopiston toiseksi suosituin koulutusohjelma. Syksynä 2023 hakijoita oli noin 4 400, ja ohjelma oli kuudenneksi suosituin lääkäriohjelma Ruotsissa.[11]

Örebron yliopisto on kouluttanut psykologeja vuoden 2005 syksystä lähtien. Örebron psykologiohjelma on ainoa Ruotsissa, jossa keskitytään varsinkin huonoa mielenterveyttä ehkäisevään työhön.[12]

Syksynä 2023 hakijoita oli noin 2 400, ja ohjelma oli kahdeksanneksi suosituin psykologiohjelma Ruotsissa.[13]

Örebron yliopistolla koulutetaan tutkijoita 30 eri aineissa. Tutkimuksia tehdään 36 eri aineissa.

Ylioppilaskunta on jaettu yhdeksään osastoon, joilla kuillakin on omat johtonsa ja edustajansa ylioppilaskunnan vuosikokouksessa. Jokaisella osastolla on kerhohuone kampuksella, ja oma värinsä, mikä näkyy jäsenien opiskelijahaalareissa.

Coraxiin kuuluvat kaikki humanistisia tieteitä, opetustiedettä tai yhteiskuntatiedettä opiskelevat. Osaston väri on punainen, ja kerhohuone sijaitsee Örebron kampuksen Pitkätalossa (Långhuset). Coraxin puheenjohtaja on Caroline Starborg.[15]

DokSekiin kuuluvat kaikki tohtorikoulutettavat opiskelijat. Osaston väri on harmaa, eikä sen jäsenillä ole haalareita. Osastolla ei ole kerhohuonetta. DokSekin puheenjohtaja on Rukaya Al-Zayani.[16]

GIH:iin kuuluvat kaikki urheilutiedettä, voimistelutiedettä tai terveystiedettä opiskelevat. Osaston väri on oranssi, ja kerhohuone sijaitsee Örebron kampuksen Urheilutalossa (Gymnastikhuset). GIH:in puheenjohtaja on Zack Petersson.[17]

Grythyttaniin kuuluvat kaikki ravintola- ja hotellikorkeakoulun opiskelijat. Osaston väri on tummanpunainen, eikä sen jäsenillä ole haalareita. Osaston kerhohuone sijaitsee Grythyttanin kampuksen Terveystalossa (Hälsans hus). Grythyttanin puheenjohtaja on Hanna Ackelid Leander.[18]

Qulturaan kuuluvat kaikki musiikkikorkeakoulun opiskelijat. Osaston väri on vaaleanpunainen, ja kerhohuone sijaitsee musiikkikorkeakoulun talossa Örebron kampuksella. Qulturan puheenjohtaja on Jonas Törnqvist.[19]

Serumiin kuuluvat kaikki terveystiedettä ja lääketiedettä opiskelevat. Osaston väri on keltainen, ja kerhohuone sijaitsee Örebron kampuksen Prismatalossa (Prismahuset). Serumin puheenjohtaja on Jennifer Cederlund.[20]

Sesamiin kuuluvat kaikki kauppakorkeakoulun opiskelijat. Osaston väri on sininen, ja kerhohuone sijaitsee Örebron kampuksen Aula Novassa. Sesamin puheenjohtaja on Lovisa Alsterlund.[21]

Sobraan kuuluvat kaikki oikeustiedettä, psykologiaa ja sosiaalista työtä opiskelevat. Osaston väri on musta, ja kerhohuone sijaitsee Örebron kampuksen Pitkätalossa (Långhuset). Sobran puheenjohtaja on Fia Wilhelm.[22]

TekNatiin kuuluvat kaikki luonnontiedettä tai tekniikkaa opiskelevat. Osaston väri on purppura, ja kerhohuone sijaitsee Örebron kampuksen Tekniikkatalossa (Teknikhuset). TekNatin puheenjohtaja on Max Vermunt.[23]

• Örebron sosiaalikorkeakoulu, 1969–1977: Sven-Ola Lindeberg
• Urheilukorkeakoulu, 1966–?: Börje Tolgfors

• 1977–1978: Thore Hammarland
• 1978–1982: Stefan Björklund
• 1983–1989: Anders Stening
• 1990–1999: Ingemar Lind

• 1999–2008: Janerik Gidlund
• 2008–2016: Jens Schollin
• 2016– : Johan Schnürer