Ögödei-kaani

Ögödei syntyi noin vuonna 1186 Temüdžinin, tulevan Tšingis-kaanin kolmanneksi pojaksi. Vartuttuaan hän oli mukana isänsä sotaretkillä muun muassa Kovaresmiassa 1219–1225. Kun Tšingis-kaani oli kuollut vuonna 1227, Ögödei valittiin isänsä määräyksestä uudeksi suurkaaniksi kurultaissa vuonna 1228.[1]

Noustuaan suurkaaniksi Ögödei alkoi aluksi verottaa isänsä valloittamien alueiden kansoja, ja hän sijoitti keisarillisen henkivartiostonsa jäseniä sekä ministereitään kuvernööreiksi. Sen jälkeen hän perusti Karakorumin kaupungin Mongolivaltakunnan ensimmäiseksi pääkaupungiksi. Itse hän ei koskaan siellä asunut vaan eli perinteisissä jurtissa. Ögödei myös laajensi mongolien lähettiverkostoa ja suojasi mongolijoukkojen käyttämät vesikaivot korkeilla muureilla.[1]

Ögödei lähetti joukkojaan valvomaan isänsä valloittamia mutta hylkäämiä alueita Persiassa, Afganistanissa ja Siperiassa. Hän hyökkäsi kiinalaisen Jin-valtakunnan kimppuun 1230–1231. Jinin pääkaupunki Kaifeng antautui vuonna 1233, ja koko valtakunta romahti vuonna 1234. Ögödei hyökkäsi myös Koreaan ja ajoi maan hallituksen ulos mantereelta.[1]

Etelä-Kiinan Song-dynastiaa Ögödei ei ehtinyt lyödä, koska hän kiinnitti huomionsa länteen Afganistaniin ja Iraniin. Pohjois-Irak valloitettiin vuonna 1235 ja Kaukasuksen maat vuonna 1238. Itä-Euroopassa mongolit ryöstivät Kiovan vuonna 1240 sekä Krakovan ja Budan ja Pestin vuonna 1241. Näin mongolit uhkasivat jo Keski-Eurooppaa. Ögödein kuolema vuonna 1241 johti kuitenkin sotapäällikkö Subutain johtaman Euroopan-hyökkäyksen keskeytymiseen.[1] On arvioitu, että jollei Ögedei olisi kuollut, olisivat mongolit valloittaneet myös Euroopan Moskovan ruhtinaskunnan ja Kiinan tavoin, sillä eurooppalaiset ritaritaktiikat osoittautuivat heikoiksi mongoleita vastaan Puolan Legnicassa ja Unkarin Mohissa 1241.[2]

Ögödei kuoli arvelujen mukaan joko sydänkohtaukseen, elimiensä pettämiseen tai myrkytykseen. Hän oli juopotellut rankasti koko ikänsä. Häntä seurasi hallitsijana leski Töregene ja sen jälkeen suurkaanina poika Güyük, sillä Ögödein esikoispoika Kochu oli kuollut, eivätkä mongolijohtajat hyväksyneet suurkaaniksi tämän poikaa Shiremunia.[1]