Ödeshögin kunta

Ödeshögin kunta (ruots. Ödeshögs kommun) on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Ödeshög.[3]

Ödeshögin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Itä-Götanmaan lääni
Maakunta Itä-Götanmaa
Keskustaajama Ödeshög
Kuntakoodi 0509
Pinta-ala  ([1])
  Maa 433,97 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 5 309
  Väestötiheys 12,2 as./km²









Alvastran luostarin rauniot.
Hedan kirkko.
Rökin kirkko.
Näkymä Ombergiltä.
Maisemaa Ombergin eteläosassa, oikealla näkyy Vättern.

Kunnan maapinta-ala on 433,97 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 5 309 henkeä (31.12.2021).[2]

Kunta sijaitsee Ruotsin toiseksi suurimman järven Vätternin itärannalla ja siihen kuuluu eteläosa Tåkernin järvestä. Vätternistä kuntaan kuuluu 218,71 km² ja muita vesialueita on 16,31 km².[1] Vuonna 2007 kunnassa oli 91,08 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta. Ödeshögin naapurikunnat ovat Vadstena pohjoisessa, Mjölby ja Boxholm idässä sekä Tranås ja Jönköping etelässä.

Kunnan nähtävyyksiä ovat muun muassa Rökstenen, Omberg, Hedan kirkko ja Alvastran luostarin rauniot.[6][7][8] Lisäksi Ödeshögissä, Vätternin rannalla sijaitsee 33 hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue Kråkeryd. Alue on osittain Ruotsin valtion ja osittain yksityisten omistuksessa.[9]

Entinen jalkapalloilija Klas Ingesson on syntynyt Ödeshögissä.[10]

Kuntajaon kehitys

Nykyinen Ödeshögin kunta koostuu seitsemästä entisestä maalaiskunnasta. Vuoden 1911 aluejaossa ne muodostivat (Kumlan kunnan kanssa) Lysingin kihlakunnan ja samannimisen käräjäkunnan.[11] Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kaksi suurkuntaa:[12]

  • Alvastra (aiemmat Västra Tollstad, Trehörna, Rök, Heda ja Svanshals)
  • Ödeshög (aiemmat Ödeshög ja Stora Åby)

Molempien kuntien kuntamuoto oli maalaiskunta.[12] Alvastra liitettiin Ödeshögiin jo vuonna 1969.[13] Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin vielä yhtenäiseen kuntamuotoon, jolloin Ödeshögin maalaiskunta muutettiin Ödeshögin kunnaksi.

Kunnan keskustaajama Ödeshög on aiemmin ollut taajaväkinen yhdyskunta. Yhdyskunta perustettiin vuonna 1922[14] ja lakkautettiin vuonna 1957.[15]

Vaakuna

Ödeshögin vaakuna vahvistettiin vuonna 1951 Alvastran maalaiskunnalle ja se pohjautuu Alvastran luostarin apotin 1300-luvulta peräisin olevaan sinettiin. Kun Alvastra ja Ödeshög vuonna 1969 yhdistyivät, otettiin kunnan vaakunaksi Alvastran vaakuna.[16]

Selitys: Punaisessa kentässä pystyssä oleva apotinsauva, saatteena oikealla puolella ylöspäin nouseva kuunsirppi ja vasemmalla puolella kuusisakarainen tähti, kaikki kultaa.
(Ruotsiksi: I rött fält en uppskjutande abbotstav, åtföljd på dexter sida av en uppåtgående måne och på sinister sida av en sexuddig stjärna, alla av guld.)[16]

Väestönkehitys

Ödeshögin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
 
7 955
1955
 
7 514
1960
 
6 781
1965
 
6 279
1970
 
6 052
1975
 
6 051
1980
 
6 228
1985
 
6 042
1990
 
5 991
1995
 
5 900
2000
 
5 688
2005
 
5 516
2010
 
5 284
2015
 
5 236
2020
 
5 338
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[17][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[18]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 493 9,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 94 1,8
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 188 3,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 4 461 85,2

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 59 Suomessa syntynyttä,[19] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 61 Suomessa syntynyttä,[20] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 168 714 kruunua.[21] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 74 000 kruunua.[22]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[23]

  • 0–17-vuotiaat: 19,5 %
  • 18–64-vuotiaat: 56,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 24,4 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[24][25] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 9,4 9,0
  jalostus 30,1 30,9
  palvelut 58,0 58,3
  tuntematon 2,5 1,9
  Työpaikkoja ja työllisiä 1 780 2 353
  työpaikkaomavaraisuus 75,6

Taajamat

Kunnassa on 2 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 55,1 prosenttia.[26] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 370 asukasta.[26] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[27]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Ödeshög2 572
2Hästholmen342

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[28]

  • Trehörna

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[29]

  • Heda
  • Trehörna

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ödeshögin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[30]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 5 5 6 8 7 6 7 6 6 6 5 5 4 4 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 15 15 13 11 9 9 8 9 9 9 6 3 4 4 {{{c2022}}}
  Liberaalit 3 3 3 2 3 3 2 2 1 0 1 1 0 0 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 2 2 3 4 2 6 8 8 11 10 12 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 1 3 4 3 2 2 2 3 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 16 16 17 17 13 14 12 16 13 14 11 6 8 7 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 0 0 0 1 1 1 1 0 3 2 1 1 0 0 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 3 4 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 6 4 4 2 0 0 0 5 3 3 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[31] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 35 35 35 35 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Ödeshögin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Hedan piiri
  • Rökin piiri
  • Stora Åbyn piiri
  • Svanshalsin piiri
  • Trehörnan piiri
  • Västra Tollstadin piiri
  • Ödeshögin piiri

Seurakunnat

Ödeshögin kunnassa on vain yksi seurakunta, joka sekin on nimeltään Ödeshög.[32] Ennen vuotta 2006 kunnassa oli seitsemän seurakuntaa, jotka olivat:[33]

  • Stora Åby
  • Ödeshög
  • Svanshals
  • Västra Tollstad
  • Heda
  • Rök
  • Trehörna

Näistä Stora Åbytä on kutsuttu aiemmin lyhyesti Åbyksi ja Västra Tollstadia pelkästään Tollstadiksi. Trehörnaa on kutsuttu aikaisemmin nimellä Sankt Johannes.[34]

Edellä mainittujen seitsemän seurakunnan lisäksi alueella on ollut vielä kaksi muutakin seurakuntaa. Niistä Hästholmen liitettiin osaksi Västra Tollstadia jo keskiajalla. Sväm puolestaan liitettiin Ödeshögin seurakuntaan vuoden 1330 paikkeilla.[35]

Lähteet

  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.9.2022. (ruotsiksi)
  3. Ödeshög Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Rökstenen Riksantikvarieämbetet. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 17.4.2009. (ruotsiksi)
  7. Heda kyrka Kulturarv Östergötland. Viitattu 17.4.2009. (ruotsiksi)
  8. Alvastra Riksantikvarieämbetet. Arkistoitu 20.8.2010. Viitattu 17.4.2009. (ruotsiksi)
  9. Kråkeryd Länsstyrelsen Östergötland. Arkistoitu 31.8.2007. Viitattu 26.7.2008. (ruotsiksi)
  10. Klas Ingesson weltfussball.de. Viitattu 17.4.2009. (saksaksi)
  11. Folkmängden inom administrativa områden 1910 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  12. Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  14. Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 34. Ö - Öyslebö runeberg.org. Viitattu 8.8.2012. (ruotsiksi)
  15. Folkmängden inom administrativa områden 1956 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.8.2012. (ruotsiksi)
  16. Organisationer – Alvastra Svenska Heraldiska Förening. Viitattu 17.4.2009. (ruotsiksi)
  17. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  18. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  19. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  21. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  22. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  23. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  24. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  25. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  26. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  27. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  28. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  29. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  30. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.9.2022. (ruotsiksi)
  31. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  32. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  33. Ändringar i församlingsindelningen 2000-2013 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  34. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  35. Förteckning (kirjaimien H ja S kohdalta) Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 16.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.