Åstorpin kunta

Åstorpin taajaväkinen yhdyskunta muodostettiin vuonna 1887 Björnekullan maalaiskuntaan. Alue kuului Södra Åsbon kihlakuntaan tuolloisessa Kristianstadin läänissä. Vuonna 1946 Björnekulla ja siihen kuulunut taajaväkinen yhdyskunta muutettiin Åstorpin kauppalaksi, johon vuonna 1952 liitettiin Västra Brobyn maalaiskunta. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Åstorpin kauppala muuttui Åstorpin kunnaksi, johon liitettiin vielä Kvidingen kunta vuonna 1974. Vuosina 1932–1970 Kvidingen kunnassa oli ollut Kvidingen taajaväkinen yhdyskunta.

Vaakunaselitys: Kilven vasemmassa osassa hopeisella taustalla ylösnoussut musta karhu, jonka kieli ja kynnet ovat kultaa, oikeassa osassa mustalla taustalla kaksi allekkain asetettua hopeista ratasta.
(Ruotsiksi: Sköld, kluven av silver, vari en uprest svart björn med tunga och klor av guld, och av svart, vari två stolpvis ordnade kugghjul av silver.)

Karhu tulee kihlakunnansinetistä, jonka kuva ei tiettävästi esitäkään karhua, ja ratas viittaa teollisuuteen. Vaakuna vahvistettiin kauppalalle vuonna 1957, ja kunta otti sen käyttöön vuonna 1971.

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 112 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 130 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 796 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 29 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

• 0–17-vuotiaat: 23,4 %
• 18–64-vuotiaat: 59,6 %
• 65 vuotta täyttäneet: 17,0 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 91,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 200 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Åstorpin taajamassa on 9 488 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Ängelholmin kuntaan.[17]

Vuoden 2002 kunnallisvaalien jälkeen sosiaalidemokraattien, Kansanpuolueen, Keskustapuolueen ja Kristillisdemokraattien koalitio on johtanut kuntaan. Oppositiossa ovat Kokoomus, Kommunens Framtid, Vasemmistopuolue ja Åstorpspartiet. Vuoden 2006 vaaleissa sosiaalidemokraatit menestyivät valtakunnallisesta trendistä poiketen hyvin ja muodostivat koalition Keskustapuolueen kanssa. Vuoden 2010 vaaleissa tuli pieniä muutoksia, mutta sosiaalidemokraatit ja Keskustapuolue jatkoivat kunnan johdossa.

Ronny Sandberg (sd.) on kokoaikainen kunnallisneuvos, kun taas Ulf G. Persson (kok.) on osa-aikainen oppositioneuvos.

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Åstorpin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kartta Åstorpin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Björnekullan piiri
• Kvidingen piiri
• Västra Brobyn piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

• Björnekulla-Västra Broby
• Kvidinge

• Åstorpin kunnan kotisivut (ruotsiksi)

Skånen läänin kunnat

Bjuvin kunta • Bromöllan kunta • Burlövin kunta • Båstadin kunta • Eslövin kunta • Helsingborgin kunta • Hässleholmin kunta • Höganäsin kunta • Hörbyn kunta • Höörin kunta • Klippanin kunta • Kristianstadin kunta • Kävlingen kunta • Landskronan kunta • Lomman kunta • Lundin kunta • Malmön kunta • Osbyn kunta • Perstorpin kunta • Simrishamnin kunta • Sjöbon kunta • Skurupin kunta • Staffanstorpin kunta • Svalövin kunta • Svedalan kunta • Tomelillan kunta • Trelleborgin kunta • Vellingen kunta • Ystadin kunta • Åstorpin kunta • Ängelholmin kunta • Örkelljungan kunta • Östra Göingen kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit