Joensuun ruukki

Joensuun eli Åminneforsin ruukki (ruots. Åminnefors bruk) perustettiin 1876 Pohjan pitäjässä Pohjanpitäjänlahden rannalle pari kilometriä Pohjankurun rautatieasemalta Karjaanjoessa olevan Åminnekosken (putouskorkeus 3,6 m, 430 hv) partaalle. Siihen kuuluvat Åminnen ja Estbölen säteri sekä Lillforsin verotilat sekä mainittu koski.[1]

Ensimmäiset laitokset perusti 1876 Adam Hård af Segerstad, joka 1874 oli saanut lupakirjan ohutlevyvalssilaitoksen ja sahanterätehtaan rakentamiseen. Pari vuotta sen jälkeen ruukin otti haltuunsa osakeyhtiö, joka jonkin ajan kuluttua joutui suoritustilaan. Suomen valtio, joka oli auttanut yritystä lainalla, osti ruukin pakkohuutokaupalla 1880 ja myi sen 1882 edelleen parille liikemiehelle. Tehdas varustettiin nyt kolmen tonnin Martin-uunilla, joka oli kolmas Suomessa, ja kankirautavalssilaitoksella. Toistamiseen ruukki joutui vararikkoon 1889. Seuraavana vuonna sen osti Fiskars Oy. Vuonna 1902 rakennettiin pato koko putouksen yli, 1906 hankittiin uusi seitsemän tonnin Siemens-Martin-uuni. Samana vuonna rakennettiin kapearaiteinen sähkörautatie Pohjankurun rautatieasemalle. Vuonna 1909 tehdas varustettiin uudenaikaisella laboratoriolla, seuraavana vuonna voimakeskusasemalla. Tuotanto käsitti silloin kankirauta- ja levyvalssituotteita, arvo noin 800 000 mk. Raaka-aineena käytettiin ruotsalaista takkirautaa tai Trollshofdan masuunissa ruotsalaisista malmeista sulatettua takkirautaa.[1]

1900-luvun alussa työntekijöitä oli noin sata, ja he asuivat ruukin asunnoissa. Heillä oli Fiskarin ruukin kanssa yhteinen sairas- ja hautausapukassa.[1]

Ruukki perustettiin Länsi-Uudellemaalle Pohjan pitäjän Mustionjoen kosken varteen vuonna 1877 sinkkisulattamona, jossa sulatettiin Orijärven kaivoksen sinkkimalmia. Sinkkisulattamo lopetettiin jo vuonna 1883 mutta raudan valmistus ruukin masuunissa jatkui vuoteen 1977 saakka.[2][3]

Ruukki siirtyi 1890-luvulla Fiskars-yhtiön haltuun. Ruukkialueelle valmistui vesivoimalaitos 1910 ja vuonna 1930 valmistui valssaamo. Nykyisin teollinen toiminta jatkuu ruukkialueella niin että valssaamossa valmistetaan betoniteräksiä Celsa Groupin nimellä ja Lesjöfors Springs valmistaa alueella jousia.[3]

Lähteet
  1. Joensuun ruukki, Tietosanakirja osa 3, palsta 1397–1398, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
  2. Åminneforsin ruukki, Raasepori HelsinkiWest (Archive.org)
  3. Ruukkikierros Länsi-Uudellamaalla YkkösLohja 31.5.2015 (Archive.org)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.