Åke Seyffarth
Åke Seyffarth (15. joulukuuta 1919 Tukholma, Ruotsi – 1. tammikuuta 1998) oli ruotsalainen pikaluistelija ja olympiavoittaja.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Åke Seyffarth | |||
Maa: Ruotsi | |||
Miesten pikaluistelu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | St. Moritz 1948 | 10 000 m | |
Hopeaa | St. Moritz 1948 | 1 500 m | |
Yleisluistelun MM-kilpailut | |||
Pronssia | Oslo 1947 | yhteispisteet | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Tukholma 1947 | yhteispisteet |
Seyffarth oli yksi 1940-luvun parhaista luistelijoista. Hän teki 3. helmikuuta 1941 5 000 metrin uudeksi maailmanennätysajaksi 8.13,7. Tasan vuotta myöhemmin hän luisteli 1 500 metrin maailmanennätykseksi ajan 4.45,7 ja nousi niin sanotun aateliskalenterin kärkipaikalle, jota hän piti hallussaan kuukautta vaille kymmenen vuotta.
Toisen maailmansodan takia kansainvälisiä kilpailuja ei järjestetty. Yleisluistelun MM-kilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran sodan jälkeen vuonna 1946. Seyffarth sijoittui seitsemänneksi. Seuraavana vuonna hän voitti kultaa EM- ja pronssia MM-kisoista.
Vuonna 1948 järjesttiin St. Moritzissa talviolympialaiset. Seyffarth jäi 5 000 metrillä vasta seitsemänneksi törmättyään valokuvaajaan, joka oli hypännyt radalle. Kaksi päivää myöhemmin hän voitti 10 000 metriä 9,7 sekunnin erolla seuraavaan ajalla 17.26,3[1]. Lisäksi Seyffarth sai kisoista hopeaa 1 500 metrillä ajalla 2.18,1.[2]
Lähteet
- Sports Reference LLC: Åke Seyffarth olympiasijoitukset (Arkistoitu – Internet Archive)
- Mannerla, Einari & Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1952, s. 355. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
1924: Julius Skutnabb | 1932: Irving Jaffee | 1936: Ivar Ballangrud | 1948: Åke Seyffarth | 1952: Hjalmar Andersen | 1956: Sigge Ericsson | 1960: Knut Johannesen | 1964: Jonny Nilsson | 1968: Johnny Höglin | 1972: Ard Schenk | 1976: Piet Kleine | 1980: Eric Heiden | 1984: Igor Malkov | 1988: Tomas Gustafson | 1992: Bart Veldkamp | 1994: Johann Olav Koss | 1998: Gianni Romme | 2002: Jochem Uytdehaage | 2006: Bob de Jong | 2010: Lee Seung-hoon | 2014: Jorrit Bergsma | 2018: Ted-Jan Bloemen | 2022: Nils van der Poel |