Äväntäjärvi

Äväntäjärvi on Äväntäjärven valuma-alueen pääjärvi. Sen pinta-ala on 345 hehtaaria eli 3,4 neliökilometriä ja se on 3,9 kilometriä pitkä ja 1,9 kilometriä leveä. Se muodostuu kolmesta järvenosasta eli Äväntäjärven pääaltaasta, Lepistönvedestä ja Pitkävedestä, jotka ovat samalla korkeudella. Valuma-alueen pääreitti saapuu ensin Pitkäveteen, jota reunustavat Lahovuoren, Lautakatonvuoren ja Salmenvuoren rinteiden jyrkät rannat. Pitkävesi virtaa Riukusalmen kautta Lepistönveteen, joka jää Salmenvuoren ja Maunuksenniemen väliin. Lepistönvesi on virtaukseltaan umpiperä, koska vedet jatkavat eteenpäin 200 metriä pitkää jokimaista salmea myöten Maunuksenniemen kärjen ohi Äväntäjärven pääaltaaseen. Pääallas on monien suurten saarien ja lahtien rikkoma ja sitä reunustaa idän puolella Junkovuori, Ritavuori ja Harovuori. Korkein huippu kohoaa yli 100 metriä vedenpintaa korkeammalle. Vesireitti jatkaa eteenpäin järven eteläpäässä olevaan luusuaan.[2][1][4]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 27 miljoonaa kuutiometriä eli 0,027 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 7,8 metriä ja suurin syvyys on 48,3 metriä. Syvin kohta sijaitsee pääaltaan järvenselän keskellä Ritavuoren, Kalasaaren ja Köllinsaaren välissä. Pitkävedessä on Karhunkalliosta pohjoiseen yli 15 metrin syvänne, jossa on parhaimmillaan 18,2 metriä syvää. Pitkäveden eteläpäässä Nurmiluodonsaaren pohjoispuolella on 16,9 metriä syvää. Matkalla Numiluodonsaarelta Maunuksenniemen kärkeen ei vesi ole kertaakaan kahta metriä syvempää. Lepistönvesi on enimmäkseen matalaa, mutta siinä on yksi yli kuuden metrin syvänne. Järven pääaltaassa on syvyysvaihtelut moninaisemmat. Jos Kalasaaren pohjoispuolella on laaja noin 20-metrinen syvänne. Kalasaaren molemmat salmet ovat matalia, mutta Kalasaaren eteläpuolella sijaitsee järven syvin kohta. Siinä sijaitsee laajin syvänne, missä vesi on laajalla alueella yli 15 metriä syvää. Köllinsaaren eteläpuolella sijaitsee vielä 29 metriä syvä kohta.[2][1]

Siinä on laskettu olevan 25 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 39 hehtaaria, mikä on noin 10,1 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista Kalasaari, Köllinsaari ja Koskensaari ovat yli hehtaarin suuruisia, 11 muuta saarta ovat yli aarin ja loput 11 ovat alle aarin kokoisia saaria. Pitkävedessä on viisi pientä saarta, joista suurimmassa on rakennuksia. Tämä saari on välillä piirretty yhtenä saarena ja toisinaan kolmena saarena. Lepistönvesi on saareton. Pääaltaassa Kalasaari on yli 20 hehtaarin kokoinen, Köllinsaari yli 10 hehtaarin kokoinen ja Koskensaari noin hehtaarin kokoinen. Viimeksi mainittujen saarten väliin jäävät Virransaari, Talassaari ja Antinsaari. Kalasaaren ja Maunuksenniemen väliin jää Kamarisaari. Muut pääaltaan saarista ovat sekä nimettömiä että pieniä luotoja.[2][1]

Järven ja saarten rantaviivan yhteispituus on 37 kilometriä. Rannat ovat pääosin metsämaata, mutta joissakin kohdissa rantaan ulottuu myös peltomaata. Näin käy esimerkiksi Maunuksessa Lepistönvedellä ja pääaltalla, Riukusalmen eteläpuolella ja Pitkäveden eteläpäässä. Asutus on haja-asutusta ja järven lähiympäristössä sijaitsee 16 maatilaa. Muu asutus on pääasiassa vapaa-ajan asutusta. Rannoille on rakennettu lähes 90 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet joko Maunuksen läpi kulkevalta yhdystieltä 14299 tai Riukusalmen ylittävältä ja Korvenkylään kulkevalta kylätieltä.[2][1][5]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Längelmäveden alueella (35.72), jonka Äväntäjärven valuma-alueeseen (35.724) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 97,1 metriä mpy. Järven pitkän rantaviivan vuoksi siihen on johdettu lukuisia metsäojia ympäröiviltä kosteikoilta. Osa ojista tuovat vettä valuma-alueen järvistä ja lammista. Tällaisia yksittäisiä järviä ovat Raistinjärvi, joka laskee Pitkäveden itärantaan, Leveäjärvi, Kivipää, Vähä Kivipää ja Vuori-Pitkäjärvi, jotka laskevat yhdessä Pitkäveden länsirantaan, Iso Ellijärvi ja Pieni Ellijärvi sekä Pieni Ahvenjärvi, jotka laskevat Lepistönveden Sammalistonpohjaan, Ahvenjärvi, joka laskee Äväntäjärven Isoon Kukonpohjaan ja Rimmijärvi, joka laskee Maunuksenniemestä Äväntäjärveen. Särkioja laskee Äväntäjärven pääaltaan pohjoisrantaan ja se alkaa 2,2 kilometrin päästä Vähä Särkijärvestä. Särkijärvi on tämän ojan valuma-alueen latvajärvi. Pitkäveden pohjoispäähän laskevaan Nautajärveen tulee kaksi vesireitin haaraa. Koillisen haara kerää monen pienen lammen vedet järveen. Nautajärveen laskee myös Ristijärvi, joka on useamman pikkujärven pääjärvi.[2][1]

Äväntäjärven laskujoki on Talviaistenjoki, joka vie vesireitin vedet Harolanlahden ja Lopenselän kautta Koljonselälle kahta reittiä myöten, ensinnäkin Röyhdänsalmen kautta Karviansalmeen että toiseksi Kaivannonsalmen kautta Säkkiänselkään. Äväntäjärven ja Harolanlahden korkeusero on noin 13 metriä.[2][1]

Vielä vuoden 1958 peruskartassa järven yli ei mennyt mistään kohtaa tie yli. Järven länsirantaan rakennettava maantie oli silloin vasta tekeillä. Vuoden 1977 kartassa oli Riukusalmessa silta ja Kalasaareen oli Kamarisaaren kautta rakennettu pengertie.[4][6][7]