Jokapaikan tietotekniikka

Jokapaikan tietotekniikka (engl. Ubiquitous computing) on huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa.[1] Se ei häiritse käyttäjäänsä eikä keskeytä hänen muuta toimintaansa. Se toimii ihmisten ja yritysten arkitoimissa kaikkialla ja koko ajan. Arjen esineet ja koneet viestivät langattomasti keskenään sekä säätävät toimintaansa itsenäisesti. Ubiquitous computing saatetaan joskus suomentaa termillä läsnä-äly.[2]

Sanan taustaa

Englanniksi jokapaikan tietotekniikasta käytetään nimitystä ubiquitous computing. Englannin ubiquitous-sana pohjautuu latinan ubique-sanaan, joka merkitsee kaikkialla. Kielitoimiston suosittama termi on jokapaikan tietotekniikka.

Ensimmäisen kerran nimitystä käytti Mark Weiser vuonna 1988. Kirjoitettuna hän käytti sitä Scientific American -lehdessä syyskuussa 1991 artikkelissaan The computer for the 21st century.[3] Englanninkielisissä tietotekniikkakirjoituksissa se yleistyi 1990-luvulla.

Tietotekniikka-alan ammattislangissa siitä käytetään englanniksi myös nimitystä ubicomp tai ubiqcomp ja suomeksi nimitystä ubi tai "ubiikki".

Nimitykset ambient computing, calm technology, invisible computer ja pervasive computing tarkoittavat suunnilleen samaa asiaa. Tieteellisessä tutkimuksessa näillä on kuitenkin syviäkin sävyeroja. Suomen kielessä sanoja läsnä-äly, älykoti ja hajautetut älykkäät ympäristöt käytetään yhtä lailla (ehkä väärinkin) synonyymisesti.

Samasta latinan sanasta on peräisin myös teologian oppisana ubikviteetti. Se tarkoittaa Kristuksen ruumiillista läsnäoloa kaikkialla. Tämä 900-luvulta peräisin oleva oppi on vaikuttanut muun muassa luterilaiseen ehtoollisoppiin.

Liikenne- ja viestintäministeriön kertoessa arjen tietoyhteiskunta -toimintaohjelmastaan mainittiin tiedotteessa sanat ubiikki ja u-strategia [4]. Kun seuraavan päivän sanomalehti käytti myös ubiikki-sanaa, monet suomalaiset kohtasivat ensi kerran tämän heille uuden sanan.[5]

Tietotekniikan kehitysvaiheet

Jokapaikan tietotekniikan alku on alan kehityksen kolmannessa vaiheessa, jossa nimitys alun perin otettiin käyttöön. Nykyään tekniikan käytännön toteuttaminen alkaa olla mahdollista.

Yhden laitteen muuttuminen kiinteästä liikkuvaksi ei vielä edusta tätä tekniikkaa. Sovellukselta vaaditaan enemmän: sen ominaisuuksia ovat liikkuvuus, hajautus, mukautuvuus sekä se, että se on sulautettu johonkin ja että siinä on monen osan yhteistoimintaa.

Tietotekniikan kehitysvaiheita ovat:

  • 1. Vaihe oli se, kun oli yksi suuri tietokone ja sillä monta käyttäjää.
  • 2. Vaihe oli henkilökohtaiset tietokoneet eli pc:t, jolloin oli yksi tietokone yhden ihmisen käytössä.
  • 3. Vaihe oli, kun hajautetut pienet laitteet viestivät tietoverkkojen kautta keskenään; Yhdellä käyttäjällä on monta laitetta.
  • 4. Vaihe oli tietotekniikka, jossa on suuri määrä laitteita ja suuri määrä käyttäjiä.

Arjen tietoyhteiskunta

Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti lokakuussa 2005 hankkeen nimeltään arjen tietoyhteiskunta.[4] Sen tuloksena julkaistiin ministeriön tulevaisuuskatsaus ja toimintaohjelma (30.6.2006). Katsausta pyrittiin hyödyntämään Suomen EU-puheenjohtajakaudella 2006 ja 2007 sitä tarjottiin myös neuvotteluihin Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmasta.

Uuden tekniikan arvellaan mullistavan ihmisten arkielämän, kun viestintäpalvelut ovat kaiken aikaa käytössä ja esineetkin osaavat viestiä keskenään.

On myös tärkeää, että ihmiset voivat luottaa uusiin palveluihin. Yksityisyyden suojaan, tietoturvallisuuteen ja ihmisten väliseen mahdolliseen epätasa-arvoon liittyvät riskit halutaan pitää hallinnassa. Ministeriö haluaa kehittää tietoyhteiskunnasta turvallisen ja tasa-arvoisen.

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Sulautettu tietotekniikka on Sanastokeskus TSK:n tietotekniikan termitalkoiden suosittelema nimitys.
  2. Verkotettu läsnä-äly voi olla seuraava tietoteknologian harppaus 12.3.2003. Tekes. Viitattu 5.3.2010. (suomeksi)
  3. Mark Weiser: The Computer for the 21st Century (Kirjoitus julkaistu Scientific American -lehdessä, s. 94-10, September 1991) ubiq.com. Viitattu 4. marraskuuta 2005. (englanniksi)
  4. Ministeri Huovinen: Viestintä- ja liikennepolitiikka parantamaan arkea ja lisäämään tuottavuutta 27.10.2005 09.3. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 4. marraskuuta 2005. (suomeksi)
  5. Paavo Tukkimäki: Suomen tavoitteena ubiikkiyhteiskunta. Helsingin Sanomat, 28. lokakuuta 2005, s. A 8.

    Kirjallisuutta
    • Karhula, Päivikki (toim.): Paratiisi vai panoptikon? – Näkökulmia ubiikkiyhteiskuntaan, Eduskunnan kirjasto, 2008 (myös verkossa)
    • Mannermaa, Mika: Jokuveli – Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. WSOY, 2008.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.