Äkäsjoki

Kesänkijärvi, josta lähtevä Kesänkijoki laskee Äkäslompolojärveen.

Äkäsjoki saa alkunsa Äkäsjärvestä, josta se laskee Kukaslompolon kautta Äkäslompolojärveen. Sivujoista Kaupinjoki ja Kesänkijoki laskevat myös Äkäslompolojärveen, josta Äkäsjoki jatkuu edelleen Hannukaisen kautta Äkäsjokisuuhun, missä se yhtyy Muonionjokeen. Äkäsjoen valuma-alue on pääosin asumatonta Lapin tunturi- ja vaara-aluetta, eikä se sisällä juurikaan peltoalueita. Valuma-alueen pinta-ala on 649 km² ja järvisyysprosentti 3,1 %. Keskivirtaama on Hannukaisen kohdalla 5,4 m³/s ja Äkäsjokisuun kohdalla 7,2 m³/s. Keskimääräinen vuotuinen ylivirtaama Äkäsjokisuulla kevättulvan aikana on 110 m³/s.[3]

Äkäsjokeen laskee useita sivujokia, joista merkittävimmät ovat Hannukaisen yläpuolinen Kuerjoki ja alapuoliset Valkeajoki ja Tapojoki. Pienempiä sivujokia ovat Kesänkijoki, Rautuoja ja Kaupinjoki Äkäslompolossa sekä Laurinoja, Kivivuopionoja ja Kylmäoja Hannukaisen ympäristössä.[3]

Äkäsjoen happitilanne on hyvä. Veden pH-arvo on neutraalin tuntumassa lukuun ottamatta kevättulvan aikaa, jolloin se laskee noin tasolle pH 6. Fosforipitoisuus on lievästi rehevän - rehevän vesistön tasoa. Typpi- ja metallipitoisuudet ovat pieniä. Vedessä ei ole ylimääräistä sameutta. Äkäsjoen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi.[3] Äkäsjoella on kuitenkin niin sanottu Hannukaisen kaivoshanke, joka voisi tuoda työpaikkoja, mutta jonka vastustajat katsovat sen uhkaavan koko ekosysteemiä[4].

Äkäsjoki on yksi Tornionjoen tärkeimpiä meritaimenkannan lisääntymisalueita. Vuonna 2006 tehdyn selvityksen mukaan Äkäsjoki tuotti n. 1100 meritaimenen luonnossa syntynyttä vaelluspoikasta. Poikastuotantopotentiaaliksi on arvioitu 13 000 vaelluspoikasta vuodessa. Meritaimen ja paikalliset purotaimenkannat lisääntyvät myös sivujoissa. Lohen merkittävimmät poikastuotantoalueet ovat lähinnä Äkäsjoen alajuoksulla.[3]

Vuonna 2007 tehtiin Hannukaisen kaivoshankkeeseen liittyen kalastustiedustelu, joka käsitti Äkäsjoen ja sivujoista Kuer- ja Valkeajoen. Kyselyyn vastanneiden saama kokonaissaalis oli 435 kg ja se oli saatu lähinnä vapakalastuksella. Saaliin pääkalat olivat taimen (136 kg), harjus (108 kg) ja hauki (80 kg). Lisäksi saatiin ahventa (43 kg), lohta (4 kg) ja särkikaloja (4 kg).[3]

Alueella käynnistettiin vuonna 2005 Kalaparatiisihanke, jonka kustannusarvio on 350 000 euroa.[5] Hankkeessa kunnostetaan useita järviä ja jokia, jotka kuuluvat Äkäsjoen vesialueeseen. Tavoitteena on, että vesistö ja kalastusjärjestelyt kehittyisivät ja hanke kehittäisi matkailukalastusta alueella.[6]