Äidinmaito

Äidinmaito on äidin rintamaitoa eli rintojen maitorauhasista erittyvää maitoa, joka on tarkoitettu ihmislapsen ensisijaiseksi ravinnoksi ensimmäisen elinvuoden ajan ja osaksi monipuolista ravintoa sen jälkeen. Lapsen ruokkimista rintamaidolla suoraan nisästä kutsutaan imettämiseksi.

Kaksi näytettä saman äidin samalla kerralla tuottamasta maidosta. Vasemmalla ensimmäinen näyte, oikealla myöhempi näyte.

Eritys

Äidinmaitoa alkaa erittyä rinnoissa raskauden alussa istukan synnyttyä, kun prolaktiinin määrä lisääntyy äidin veressä, estrogeenin ja keltarauhashormonin väärä vähenee, ja rintarauhanen kasvaa. Maidoneritystä nännistä stimuloi vauvan imevä suu.[1]

Koostumus

Rintamaito sisältää kaikki ne ravintoaineet, joita lapsi tarvitsee kasvuunsa ja kehitykseensä. D-vitamiinia siinä ei tosin yleensä ole riittävästi,[1] mikä voi johtua äidin vähäisestä D-vitamiinin saannista.[2]

Sadan gramman annos rintamaitoa sisältää 7,4 grammaa hiilihydraattia, noin 3,5 grammaa rasvaa ja 1,1 grammaa proteiinia. Energiaa annoksessa on noin 65 kilokaloria, josta noin 47 prosenttia tulee rasvasta, 46 prosenttia hiilihydraatista ja 7 prosenttia proteiinista.[3]

Rintamaidon rasvahapoista tyydyttyneitä on 45 %, yksittäistyydyttymättömiä 40 % ja monityydyttymättömiä noin 15 %.[3] Tyydyttyneen rasvan osuus ei riipu äidin ruokavaliosta.[4] Proteiineista noin 36 % on kaseiineja, toiset 36 % alfa-laktalbumiinia, noin 9 % immunoglobuliineja ja noin 18 % laktoferriiniä.[5] Rintamaidon yleisin hiilihydraatti on laktoosi eli maitosokeri. Rintamaidon kolmanneksi yleisin ainesosa ovat oligosakkarideiksi kutsutut hiilihydraatit.[6]

Rintamaidon sisältämät vasta-aineet suojaavat vauvaa infektioilta.[1] Muutamana synnytyksen jälkeisenä päivänä erittyvässä äidinmaidossa on erittäin paljon immunologisesti vaikuttavia aineita. Tässä maidossa on vain vähän laktoosia ja vähemmän kalsiumia ja kaliumia kuin myöhemmin erittyvässä tavallisessa rintamaidossa. Natriumia, kloridia ja magnesiumia sen sijaan on enemmän.[7]

Rintamaitoon erittyy imettäjän käyttämiä lääkkeitä, joista imeväiseen päätyy keskimäärin alle 1 prosentti. Vastasyntyneen elimistön kyky käsitellä lääkeaineita on kuitenkin kehittymätön.[8]

Katso myös

Lähteet
  1. Aila Tiitinen: Imetys Lääkärikirja Duodecim. 3.6.2022. Viitattu 4.1.2023.
  2. Ala-Houhala M, Koskinen T, Terho A, Koivula T, Visakorpi J: Maternal compared with infant vitamin D supplementation. Archives of Disease in Childhood 1986 Dec;61(12):1159-63.
  3. Äidinmaito, rintamaito Fineli. Viitattu 4.1.2023.
  4. Overview of the Lipids in Breast Milk Verywell Family. Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
  5. Ann Prentice: Constituents of human milk Julkaistu joulukuussa 1996. United Nations University. Viitattu 4.10.2009.
  6. Tutkimus: Äidinmaidon sokereilla voi olla vaikutusta varhaislapsuuden kasvuun Yle Uutiset. 4.3.2020. Viitattu 11.4.2023.
  7. Johanna Mäkelä: GENETIC, PRENATAL AND POSTNATAL DETERMINANTS OF WEIGHT GAIN AND OBESITY IN YOUNG CHILDREN. Väitöskirja, Turun yliopisto 2015. s. 21.
  8. Aila Tiitinen: Raskaus, imetys ja lääkkeet Lääkärikirja Duodecim. 9.5.2022. Viitattu 4.1.2023.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.