Äetsän voimalaitos

Äetsän voimalaitos on Sastamalassa Kokemäenjoen Meskalankoskessa sijaitseva kahden vesivoimalaitoksen kokonaisuus. Niiden omistaja on UPM-Kymmene Oyj.[1][7]

Äetsän vesivoimalaitos
Valtio Suomi
Sijainti Sastamala
Koordinaatit 61°16′44″N, 22°41′46″E
Rakentaminen alkoi 1919 (vanha [1])
1993 (uusi [2])
Sähköverkkoon 1921 [1]
Valmistunut 1921 (vanha [1])
1996 (uusi [2])
Perustaja Björneborgs Kraft Ab [1]
Pääurakoitsija Ab Skånska Cementgjuteriet [1]
Suunnittelija Brax, A. J. & Juselius, Axel (tekninen, vanha)
Frosterus, Sigurd & Gripenberg, Bertel (arkkitehdit, vanha) [1]
Uki Arkkitehdit Oy (uusi) [2]
Omistaja UPM-Kymmene Oyj
Vesistö Kokemäenjoen vesistö
Joki tai koski Kokemäenjoki, Meskalankoski [2]
Keskivirtaama 173 m³/s [3]
Yläpuolinen patoallas
Nimi Kokemäenjoen uoma
Tyrvään voimalalle
Pituus 12 km [4]
Leveys 0,65 km [4]
Keskikorkeus 48,9 m [4]
Alapuolinen allas
Nimi Kokemäenjoen uoma
Kolsin voimalalle
Keskikorkeus 43,1 m mpy.
Voimalaitos
Tyyppi jokivoimalaitos
Pudotuskorkeus 6 m [5][3]
Rakennevirtaama 360 m³/s [1][5][3]
Turbiinit 2 × Kaplan (1,5 MW)
5 × Kaplan (1,1 MW)
2 × Kaplan (3,3 MW) [1][3]
Kapasiteetti 16 – 17 MW [6][3]
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Voimalaitoksen pato toimii myös Kokemäenjoen ylittävänä kevyen liikenteen siltana.

Äetsän voimalaitos ympäristöineen kuuluu Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Vanha voimalaitos

Äetsän vanhan voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1919. Arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelema tiilirakenteinen voimalaitosrakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin.

Voimalaitoksen rakennutti porilaisen Oy W. Rosenlew Ab:n tytäryhtiö Björneborgs Kraft, joka oli hankkinut omistukseensa kolme Keikyässä ja Tyrväällä sijainnutta koskea.

Vanhassa voimalaitoksessa on seitsemän 1920- ja 1930-luvuilla asennettua turbiinia, joista osa on yhä käytössä. [8]

Voimalaitoksen pato rakennettiin Meskalankoskessa sijainneelle Kaijalan kalliolle. Se on vanhin koko joen ylittävä pato Kokemäenjoessa. Rakentamisen yhteydessä perattiin myös Meskalankosken yläpuolella oleva Äetsänkoski.

Uusi voimalaitos

Vuonna 1993 aloitettiin padon eteläpuolelle rakentamaan toista jokiuomaa sekä uutta voimalaitosta. Kokonaan kallion sisään louhittu voimalaitos otettiin käyttöön 1996. Uudessa laitoksessa on kaksi turpiinia. [8]

Voimalaitoksen suunnitteli oululainen Uki Arkkitehdit.

Äetsän voimalaitos Kokemäenjoessa kuvattuna keskustan suunnalta. Kuvassa näkyy katonkorjaustyöt kesällä 2012.

Lähteet

Viitteet
  1. Myllykylä, Turkka: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset, 1999, s.201
  2. Heinonen, T.: Äetsän voimalaitos ''sastamalankylät.fi. Sastamala: Sastamalan kaupunki. Viitattu 18.3.2020.
  3. Kalatalousmaksun määrääminen Melon vesivoimalaitokselle, Nokia (PDF) (lupapäätös, diaari LSY-2004-Y-377) 12.1.2007. Helsinki: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 18.3.2020.
  4. Äetsän vesivoimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 18.3.2020.
  5. Kokemäenjoen säännöstely, ympäristo.fi, 10.5.2019, viitattu 18.3.2020
  6. Voimalaitokset, viitattu 18.3.2020
  7. Kokemäenjoen voimalaitokset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 18.3.2020.
  8. Tommi Poussu: Vesivoimatuotannon optimointi-ohjelma Viitattu 11.10.2012.

    Aiheesta muualla
    Kokemäenjoen vesivoimalaitokset
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.