Äes

Äestä käytetään maanviljelyssä maan pehmentämiseen ja hienontamiseen kyntämisen jäljiltä, joskin joskus myös joutomaata voidaan äestää rikkaruohojen kasvun vähentämiseksi.[1]

Kynnetyn pellon äestystä.

Joustopiikkiäes takaa

Äes itsessään on hyvin vanha keksintö, kenties peräisin jo 1100-luvulta, mutta se on aikojen saatossa muuttunut hyvin paljon, kun maatalous on kehittynyt. Ensimmäiset äkeet olivat mahdollisesti yksinkertaisia risukarhia eli risuäkeitä, jotka valmistettiin kiinnittämällä hyvin oksaisia puita yhteen ja joita sitten vedettiin vaikkapa hevosella pitkin peltoa. Karhi oli alun perin Savossa kehitetty suurkaskille soveltuva äestyyppi[2], mutta nimitystä käytetään nykyisinkin äkeen yleisnimenä jossain puolilla Suomea.

Nykyisin äestä vedetään traktorilla. Ennen traktoreita vetojuhtana käytettiin hevosia ja kaikkein varhaisimmassa maataloudessa härkiä.[3]

Metsän uudistamisen yhteydessä avohakkuun jälkeen käytetään järeää, erityisesti metsäpohjan äestämiseen tarkoitettua pyörivää äestä, joka tekee 60–80 cm leveän ja 5–10 cm syvän vaon peittäen hakkuutähteet alleen, johon puun siemenet kylvetään tai taimet istutetaan.[4]