Äärioikeisto
Äärioikeisto on poliittisen oikeiston radikaaleimmasta eli äärimmäisestä osasta käytetty nimitys, joka viittaa henkilön tai ryhmän suhteelliseen asemaan vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella.[3] Äärioikeistolla viitataan myös totalitaarisiin päämääriin pyrkiviin radikaaleihin oikeistoliikkeisiin.[4] Käsitettä ovat käyttäneet erityisesti oikeiston tai sen tietyn osan vastustajat, jolloin se on saanut ensisijaisesti kielteisen merkityksen.[3]
| Osa artikkelisarjaa |
| Puoluepolitiikka |
|---|
|
Puolueorganisaatio
|
|
Puoluejohtaja |
Politiikantutkija Hans-Gerd Jaschken mukaan sanalla "äärioikeisto" tarkoitetaan "niiden näkemysten, suhtautumistapojen ja toimien kokonaisuutta, organisoituja tai ei, jotka lähtevät rodullisesti tai etnisesti määritetystä ihmisten yhteiskunnallisesta epätasa-arvoisuudesta ja jotka kiistävät ihmisoikeuksien julistuksen tasa-arvopyrkimyksen, korostavat yhteisön ensisijaisuutta yksilöön nähden sekä kansalaisen alistumista valtiollisille päämäärille, ja kiistävät liberaalin demokratian arvopluralismin sekä haluavat muuttaa demokratisoitumiskehityksen suunnan taaksepäin."[5]
Äärioikeistolaisia liikkeitä
Tunnetuimpia äärioikeistolaisia liikkeitä ovat Euroopassa olleet fasismi, kansallissosialismi ja uusnatsismi. Suomen historian tunnetuimpia äärioikeistolaisina pidettyjä liikkeitä ja järjestöjä ovat olleet 1920–1940-luvuilla toimineet Akateeminen Karjala-Seura, Lapuan liike ja Isänmaallinen kansanliike. Äärioikeistolaisuutta pidetään parlamentaarisen demokratian piirissä esiintyvänä vastaliikkeenä.[6]
Äärioikeisto ja oikeistoradikalismi
Saksassa käsitteillä äärioikeisto ja oikeistoradikalismi on esimerkiksi perustuslakia suojaavan viraston mukaan oleellinen eroavuus. Saksassa radikaalilla ajattelulla tarkoitetaan näkemysten radikaaliutta perustuslain puitteissa, ja sillä on sellaisenaan sijansa pluralistisessa yhteiskunnassa.[7]
Ääriliikkeet puolestaan käyvät valtionhallinnonkin perusteita vastaan.[7]
Saksassa kiellettiin vuoden sisällä kolme äärioikeistolaista ryhmää, joista kolmas, Nordadler, kesäkuussa 2020.[8]
Äärioikeistokäsitteen vaihteleva käyttö
Toimittaja Seppo Sillantauksen mukaan sitä, mikä nykyään on muuttunut normaaliksi, kutsuttiin suomettumisen aikana 1970-luvulla vielä äärioikeistolaiseksi.[9] Historioitsija Oula Silvennoinen pitää äärioikeistolaisena ja todellisuudessa fasistisena myös Perussuomalaisia.[10] Venäjällä Ukrainaa ja Ruotsia on kuvattu fasistisiksi maiksi. Venäläisessä viestinnässä myös Suomea on pidetty fasistisena maana, jossa esiintyy toisen maailmansodan perintönä natsismia.[11]
Yliopistonlehtori Leena Malkki katsoo, että jako äärioikeistoon ja äärivasemmistoon on Suomessa keinotekoista.[12] Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä on sitä mieltä, että perussuomalaisten luonnehtiminen äärioikeistoksi on "sensaationhakuista, yliampuvaa ja poliittista loanheittoa".[13]
Katso myös
Lähteet
- "Ukraine crisis: the neo-Nazi brigade fighting pro-Russian separatists,The Daily Telegraph 11.8.2014.
- German TV Shows Nazi Symbols on the Helmets of Ukrainian Soldiers. NBC News.
- Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 641. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
- Factum: Uusi tietosanakirja. 8, Vahl–ö. Espoo: Weilin & Göös, 2005. ISBN 951-35-6682-X.
- Jaschke, Hans-Gerd: Rechtsextremismus und Fremdenfeindlichkeit: Begriffe, Positionen, Praxisfelder. VS Verlag für Sozialwissenschaften, 2001. ISBN 978-3531326795. (saksaksi)
- Halmesvirta, Anssi ym.: Historian sanakirja. Gummerus, 1997. ISBN 951-20-5089-7.
- Kotonen, Tommi: Äärioikeisto ei ole yhtenäinen liike 3.11.2016. Suomen Kuvalehti. Viitattu 27.3.2018.
- Saksa kieltää uusnatsiryhmän toiminnan, Yle.fi, uutiset 23.6.2020, viitattu 23.6.2020
- Sillantaus, Teppo: Viimeinen toisinajattelija. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, 6.4.2017, s. 40–49. Artikkelin verkkoversio.
- Silvennoinen, Oula: Suomi takaisin! Perussuomalaiset, populismi ja moderni fasismi Politiikasta. 18.12.2017.
- Suomea odottaa valheiden vyöry 6.5.2022. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus.
- Terrorismista kirjan tehnyt tutkija Leena Malkki: Suomessa hyväksyntää poliittiselle väkivallalle on erityisesti äärioikeistossa Helsingin Sanomat. 13.10.2020.
- Elina Kervinen: Uusi kirja käsittelee perussuomalaisia ”normaalina poliittisena puolueena” – tutkijan mukaan sekin on ”joillekin ihmisille liikaa” Helsingin Sanomat. 30.9.2021.
Kirjallisuutta
- Bjurwald, Lisa: Euroopan häpeä. Rasistien voittokulku. Suomentanut Taru Laiho. Helsinki: Art House, 2011. ISBN 978-951-884-484-9.
- Jokisalo, Jouko: Euroopan radikaali oikeisto. Helsinki: Into, 2016. ISBN 978-952-264-558-6.
- Koivulaakso, Dan & Brunila, Mikael & Andersson, Li: Äärioikeisto Suomessa. Helsinki: Into, 2012. ISBN 978-952-264-180-9.
- Kunnas, Tarmo: Fasismin lumous. Eurooppalainen älymystö Mussolinin ja Hitlerin politiikan tukijana. Jyväskylä: Atena, 2013. ISBN 978-951-796-933-8.
- Strømmen, Øyvind: Äärioikeisto, vastajihadismi ja terrorismi Euroopassa. Suomentanut Heikki Eskelinen. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7052-3.
- Tamminen, Tapio: Kansankodin pimeämpi puoli. Jyväskylä: Atena, 2015. ISBN 978-952-300-127-5.