Ääntenlaskenta

Ääntenlaskenta eli äänien laskeminen tai vaalien tuloslaskenta on äänestyksen jälkeen suoritettava toimenpide, jonka tarkoituksena on selvittää vaalitulos toteamalla vaihtoehtojen saamat äänimäärät.[1] Ääntenlaskennassa selvitetään äänestyksessä yhden tai kaikkien osanottajien äänimäärä, minkä jälkeen vaalitapa määrittää, kuka tai ketkä voittavat tai tulevat valituiksi.lähde?

Osa artikkelisarjaa
Äänestys

Erilaisia ääntenlaskentatapoja

Kättennostoäänestyksessä ääntenlaskijat laskevat äänet itsenäisesti ja ilmoittavat tämän jälkeen tuloksen puheenjohtajalle.[1]

Lippuäänestyksessä ääntenlaskijat kokoavat äänestysliput, luovuttavat ne puheenjohtajalle lajiteltuina ja ilmoittavat äänimäärät. Puheenjohtaja, sihteeri ja ääntenlaskijat tarkistavat liput ja äänestyksen tuloksen.[1]

Ääntenlaskenta Suomessa

Suomen eduskunta-, presidentin-, kunta- ja europarlamenttivaaleissa sovelletaan vaalilakia, jonka mukaan ääntenlaskenta alkaa välittömästi äänestyksen päätyttyä. Ensimmäiseksi lasketaan sekä äänestyslippujen että luetteloon merkittyjen äänestäneiden lukumäärä. Lautakunta lajittelee eri pinoihin kullekin ehdokkaalle annetut hyväksyttävät äänet, ja hylättävät äänet omaksi pinokseen. Jos ääniä on annettu vähemmän kuin 50, lasketaan ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet yhdessä, tai jos tämäkään ei riitä, useiden alueiden äänet lasketaan yhdessä. Tämä tehdään vaalisalaisuuden turvaamiseksi.[2]

Ennakkoääniä aletaan laskea jo ennen äänestyksen päättymistä, mutta niistä ei saa antaa mitään tietoja ennen äänestyspaikkojen sulkeutumista.[3]

Lippuäänestyksessä äänestysliput voidaan epäselvissä tapauksissa laskea uudelleen, sähköinen äänestys ei välttämättä tätä tue.[4]

Esimerkki äänenlaskennan tuloksesta:

  • Pekka 2 ääntä
  • Maija 1 ääntä
  • Kirsi 4 ääntä
  • Liisa 6 ääntä

Yllä on esimerkki äänestyksen tuloksesta. Esimerkkiäänestyksen tuloksen voitti Liisa kuudella äänellä.

Äänenlaskentaa hyödynnetään mm. vaaleissa tai gaaloissa.

Lähteet
  1. Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 640. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
  2. ”1 ja 78 pykälä”, Vaalilaki. Suomi, 1998. Finlex (viitattu 25.2.2018).
  3. Eduskuntavaalien tuloksen laskenta Vaalit.fi. Arkistoitu 23.4.2015. Viitattu 25.2.2018.
  4. Matti Keränen: Sähköinen äänestys haluttiin Suomeen, mutta asiantuntijat toppuuttelevat: "Lisää hybridisodan uhkaa" Tekniikka & Talous. 2016. Viitattu 25.2.2018.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.