Äänislinnan Teatteri

Äänislinnan Teatteri oli yksi kuudesta Suomen miehittämässä Itä-Karjalassa sekä Karjalankannaksella jatkosodan aikana toimineesta niin sanotusta sotateatterista. Se perustettiin Petroskoin kaupunkiin keväällä 1942. Teatteri otti käyttöönsä venäläisen teatterin toimitilat pyörönäyttämöineen ja ajanmukaisine pukusuojineen.

Äänislinnan teatterin "Tapahtui kaukana" -esityksen ensi-illan ja ensiesiintymisen kenraaliharjoituksesta.
Äänislinna 24. huhtikuuta 1942
SA-kuva
Äänislinnan teatteri lähdössä viihdyttämään joukko-osastoja juhannuspäivänä.
Äänislinna 24. kesäkuuta 1942
SA-kuva

Äänislinnan Teatterin ensimmäinen näytelmä oli Tapahtui kaukana 25. huhtikuuta 1942. Teatteri teki runsaasti vierailuja, muun muassa Karhumäelle. Sen ohjelmistoon kuului näytelmiä kuten Jääkärin morsian, Syntipukki, Pohjalaisia sekä karjalaisaiheinen Anu ja Mikko. Erikoisimpia tapauksia oli Viisas neitsyt, joka yhden esityskerran jälkeen salaperäisesti katosi ohjelmistosta.

Teatterin ensimmäinen johtaja oli Oke Tuuri. Häntä seurasi taiteellisena johtajana pitkän linjan teatterilainen Aku Käyhkö. Teatterissa vieraili muun muassa Henny Waljus näytelmässä Anu ja Mikko. Äänislinnan teatterin viimeinen ensi-ilta oli Kaarlo Hiltusen ohjaama Aina vain yllätyksiä toukokuussa 1944. Viimeiset suomalaiskauden näytännöt teatterin tiloissa antoi vierailijana Karhumäen Teatteri, joka esitti kahteen otteeseen kesäkuussa 1944 operetin Rose Marie loppuunmyydyille katsomoille. Itse Äänislinnan Teatteri oli tuolloin kiertueella.

Näyttelijöitä

Lähteet
  • Eteläpää, Heikki: ”Jees, teatteria!” – sanoi vääpeli Ryhmy: sotateatterit 1941–1944. Suomen teatterikerhojen liitto, 2002. ISBN 951-37-3550-8.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.