Äänestystapa

Äänestystapa on menettely, jolla äänestäjä ilmaisee, mitä ehdotusta kannattaa. Äänestystapoja ovat esimerkiksi käden nostaminen, seisomaan nouseminen, huutoäänestäminen ja lippuäänestys. Avoimin lipuin äänestettäessä äänestäjän kanta käy ilmi kun taas suljetuin, eli umpilipuin äänestettäessä ei.[1]

Ehdotuksen äänestystavasta tekee yleensä puheenjohtaja. Jos äänestystavasta täytyy äänestää, käytetään äänestystapana kättennostoa. Puheenjohtaja voi tehdä myös äänestysehdotuksen, jossa hän ehdottaa yhtä aikaa sekä äänestystapaa että äänestysjärjestystä. Joskus äänestystapa määritetään yhdistyksen säännöissä tai erikseen hyväksytyssä työjärjestyksessä.[1]

Erilaisia äänestystapoja

Avoimessa lippuäänestyksessä äänestäjä jättää äänestyslipun, johon jaa- tai ei-merkinnän tai muun sovitun merkinnän lisäksi on kirjoitettu äänestäjän nimi.[1]

Salaisessa eli suljetussa äänestyksessä, äänestäminen toteutetaan yleensä lippuäänestyksenä. Sekin voidaan suorittaa nimenhuutoäänestyksenä, jolloin jokainen osanottaja jättää vuorollaan äänestyslippunsa uurnaan tai antaa sen ääntenlaskijoille.[1]

Lähteet

  1. Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja : inhorealistin versio, s. 638. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.