Äänes

Äänes on tietyntaajuuksinen ääni, jolla ei ole harmonisia komponentteja. Äänes on siis sinimuotoista värähtelyä, joka voidaan määritellä sen taajuudella (yksikkö hertsi, Hz). Ääneksestä käytetään joskus myös nimitystä siniääni. Äänes on aaltoliikkeen yksinkertaisin muoto.[1] Osaäänekset ovat taajuudeltaan perusääneksen moninkertoja. Esimerkiksi jos perusäänes on 440 Hz, osaääneksiä ovat 880 Hz, 1 320 Hz ja niin edelleen. Osaäänes on myös äänes. Nimitystä osaäänes käytetään havainnollistamaan sitä, että itse ääni koostuu monista ääneksistä. Äänekset muodostavat yhdessä sävelen ja sävelet soinnin.[2]

Käyttö

Ääneksiä käytetään muun muassa joissakin herätyskelloissa herätysäänenä. Näppäinpuhelimissa jokaisesta näppäimestä kuuluu erilainen ääni, kun niitä painaa. Numeroiden valinta perustuu DTMF-numeroiden (Dual-tone multi-frequency) välitystapaan. Siinä kukin numero on koodattu kahdeksi toisiinsa epäharmonisessa suhteessa olevan ääneksen muodostamaksi ääneksi. Tällä pyritään välttämään virheelliset numerovalinnat.

Fourier-muunnos

Fourier-muunnoksen avulla mikä tahansa jaksollinen aaltomuoto voidaan hajottaa äänesten summaksi. Tällöin jokainen äänes on taajuudeltaan aaltomuodon perustaajuuden (jaksonajan käänteisluku) kokonaislukukerrannainen. Hajotelmassa jokaisella ääneksellä on oma amplitudinsa ja vaiheensa.

Lähteet
  1. Akustiikka – Sanasto .siba.fi. 2005. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 6.7.2020.
  2. Lehto, Heikki – Luoma, Tapani – Havukainen, Raimo – Leskinen, Janna: ”Lämpö – Aallot”, Fysiikka 2–3, s. 206. Tammi, 2006. ISBN 951-26-5223-4.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.