Ágota Kristóf

Ágota Kristóf (30. lokakuuta 1935 Csikvánd, Unkari – 27. heinäkuuta 2011 Neuchâtel, Sveitsi[1]) oli unkarilaissyntyinen kirjailija. Unkarin vuoden 1956 kansannousun aikana hän pakeni Itävallan kautta Sveitsiin, jossa hän aloitti kirjoittamisen ja ryhtyi myöhemmin kirjoittamaan pääasiassa ranskan kielellä.[1]

Ágota Kristófin hauta Kőszegissä.

Kristóf tuli maailmankuuluksi kymmenille kielille käännetyllä omaelämäkerrallisesti sävyttyneellä trilogiallaan, joka kuvaa kaksospoikien elämää toisessa maailmansodassa. Se koostuu kirjoista Le grand cahier, (L’éditions du Seuil, Pariisi, 1986, suom. Iso vihko), La preuve (1988) ja Le troisième mensonge (1991). Kristófin teoksista on suomennettu vain Iso vihko.[1] János Szász ohjasi siitä elokuvan, joka sai ensi-iltansa vuonna 2013. Tammi julkaisee toukokuussa 2023 La preuve -romaanin suomeksi nimellä Todiste (suom. Ville Keynäs).[2]

Kristófilta on ilmestynyt myös muita teoksia, kuten omaelämäkerrallinen L’analphabète (2004).

Sveitsissä kuolemaansa saakka asuneelle Kristófille myönnettiin lukuisia huomattavia palkintoja, kuten sveitsiläinen Gottfried Keller -palkinto vuonna 2001.

Suomennoksia
  • Iso vihko. Suomentanut Anna Nordman. Tammi, 1988, uusi painos 2022. ISBN 951-30-6882-X. [3]
  • Todiste. Suomentanut Ville Keynäs. Tammi, 2023. ISBN 9789520450830.

Lähteet
  1. Kirjailija Agota Kristof kuollut. Helsingin Sanomat 29.7.2011, s. B 2.
  2. Kirja - Tammi www.tammi.fi. Viitattu 22.11.2022.
  3. Kirja - Tammi www.tammi.fi. Viitattu 22.11.2022.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.